• Etusivu
  • Bio
  • Blogi
  • Niitä & näitä
  • Kuvaa & ääntä
  • Projektit
  • Julkaisut
  • Yhteystiedot
  • In English
  • Etusivu  / 
  • Blogi
  • 18.12.2024 Systeemiset työmarkkinaongelmat vaativat systeemisiä ratkaisuja
    Marja-alan ongelmista on kirjoitettu vuosien varrella palstakilometreittäin. Ylipitkät työpäivät, matalat ansiot ja velkaantuminen työnantajille ovat johtaneet siihen, että osa marjanpoimintayrityksistä on joutunut ihmiskauppaepäilyjen kohteeksi. Yritysten ohella syytteen sai myös korkea virkamies, joka myös tuomittiin lokakuussa 2024 lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
    (lue lisää...)
  • 01.12.2024 Kriisinaikainen päätöksenteko on tietämättömyydessä tarpomista
    Elämme pitkittynyttä kriisien aikaa, jossa pandemiat, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Kriisien hallintaa varjostaa tietämättömyyden esirippu, joka haastaa päätöksentekijät toimimaan vajavaisin tiedoin ja aiemmin valittujen ratkaisujen asettamissa reunaehdoissa. Tietämättömyydessä tarpomista voidaan kuitenkin helpottaa jäsentämällä sitä synnyttäviä tiedollisia haasteita.
    (lue lisää...)
  • 11.11.2024 Työllisyyden edistäminen on pirullinen ongelma
    Suomen työllisyysaste on noussut ilahduttavasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana (Tilastokeskus 2024). Vaikka juuri tällä hetkellä onkin selkeitä merkkejä työttömyyden kasvusta ja työllisyyden laskusta, tämä on luultavasti suhdanneluontoista (Elinkeinoelämän keskusliitto 2024). Työllisten määrän kasvua pidetään varsin yleisesti välttämättömänä erityisesti väestön ikääntymisen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Ennätysalhaiseksi pudonnut syntyvyys varmistaa osaltaan sen, että työllisyysaste on myös tulevina vuosina keskeinen talouspoliittinen haaste. Maahanmuuton lisääntyminen auttaa, mutta ei muuta isoa kuvaa. Kansakunnan hyvinvointi syntyy jatkossakin työstä.
    (lue lisää...)
  • 26.10.2024 Hyvä analyysi on välttämätön, joskaan ei riittävä ehto hyvälle politiikalle
    Onko julkinen sektori Suomessa liian suuri, on kysymys, jonka vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Tämä on ymmärrettävää mutta harmillista, sillä julkisen toiminnan oikeutuksen tulisi syntyä siitä, mitä sillä saadaan aikaiseksi, millaisin kustannuksin ja millaisin seurauksin.
    (lue lisää...)
  • 22.05.2024 Luen ja kirjoitan – siis ajattelen?
    ”...usein kirjoittaminen katkesi lueskeluun, joka toisaalta oli kirjoittami- sen opiskelua”, tuumaa Tommi Liimatta kirjassaan Manse – markka-aika (2023). Nollapisteen laulaja-lauluntekijä onnistuu tiivistämään jotain olennaista myös tutkijan arjesta. En usko olevani yksin, kun ajattelen, että monille meistä vasta kirjoittaminen paljastaa, mitä oikeastaan ajattelemme. Valitsemamme sanat ja niiden järjestys kertovat, mitä pidämme ajattelumme kohteessa tärkeänä ja mielenkiintoisena.
    (lue lisää...)
  • 27.03.2024 Ekosysteemiajattelu auttaa kehittämään palveluita, jotka vastaavat nuorten oikeisiin tarpeisiin
    Nuorten palveluiden kehittämisessä tyydytään asiantuntijoiden mukaan liian usein toteuttamaan vain lainsäädännön vaatimuksia, ei nuorten todellisia tarpeita. Eri palveluita tuottavat organisaatiot tuntevat toistensa toimintaa heikosti, ja yhteistyö on kankeaa. Toimijoiden poteroitumista voisi ehkäistä ekosysteemiajattelulla.
    (lue lisää...)
  • 13.03.2024 Hyvin suunniteltu on puoliksi toimeenpantu – tai sitten ei
    "Minulla on paljon oppineita ja fiksuja ihmisiä ympärilläni, jotka tulevat toimistooni kertomaan suunnitelmistaan. Kuuntelen heitä aina tarkasti. Neuvot kuultuani kuitenkin päätän, mitä teemme. Neuvonantajillani ei ole oikeastaan muuta mahdollisuutta kuin todeta, että näinhän se menee, herra presidentti. Ja sitten vain ryhdymme toimeenpanemaan päätöksiä."
    (lue lisää...)
  • 18.01.2024 Julkisen hallinnon strategiasta arvokkaiksi koettuihin palveluihin
    Julkisen hallinnon strategian vaikuttavuutta voidaan parantaa kytkemällä se palveluihin. Kysymys ei ole vain yksittäisille kansalaisille tai organisaatioille koituvasta hyödystä vaan myös siitä, millaisia julkisia arvoja palvelut vahvistavat.
    (lue lisää...)
  • 12.01.2024 Mitä on tiedon huoltovarmuus?
    Tiedon huoltovarmuutta voidaan lähestyä yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kykynä tukea, tuottaa ja hyödyntää tietoa, joka on oikeellista, saavutettavissa olevaa ja oikea-aikaista. Tiedon huoltovarmuus ei ole minkään yksittäisen organisaation tai henkilön vastuulla, vaan muodostuu yhteiskunnan kaikkien toimijoiden eli kansalaisten, julkisen hallinnon, yksityisten yritysten ja järjestöjen toiminnan tuloksena.
    (lue lisää...)
  • 13.12.2023 Kriisijohtaminen ei saisi vakiintua maan tavaksi
    Avoimen yhteiskunnan käytännöistä on lipsuttu jo usealla peräkkäisellä hallituskaudella. Demokratiassa tätä mallia ei pitäisi normalisoida.
    (lue lisää...)
  • 01.12.2023 Vasta luettu tutkimus voi olla vaikuttavaa
    Emeritaprofessori Sirkka Hirsjärvi on kirjoittanut yksinään ja yhdessä kollegoidensa kanssa useita opiskelijoiden ja tutkijoiden käsissä kuluneita metodioppaita. Erityisen suosittu teos on Tutki ja kirjoita (1. painos vuodelta 1997), joka on vuodesta toiseen korkeakoulukirjastoissa lainatuimpien kirjojen joukossa. Tämä ei ole ihme, sillä kirjassa avataan tutkimusprosessia ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti. Tutkimusmenetelmiä käsitteleviä kirjoja tarvitaan, koska tiedon luotettavuus perustuu paljolti siihen, miten se on saatu aikaiseksi. Ilman aineistonkeruun ja sen analysoinnin läpinäkyvyyttä, tutkimustulokset ovat uskon varassa.
    (lue lisää...)
  • 20.11.2023 Julkisen hallinnon strategia on näkemistä ja tekemistä
    Parhaillaan käynnissä olevaan Julkisen hallinnon strategian (JHS) arviointiin on sisältynyt kymmeniä asiantuntijahaastatteluja hallinnon eri lohkoilta ja tasoilta. Pyrkimyksenämme on ymmärtää, miten monitasoisesta ja -muotoisesta julkishallinnon mosaiikista voidaan saada yhtenäinen ja tulevaisuussuuntautunut hahmotus. Onko tehtävä jo lähtökohtaisesti mahdoton?
    (lue lisää...)
  • 01.10.2023 Julkisesta arvosta sekä sen luomisesta ja kokemisesta
    Kukaan tuskin määrittelee lasta hintajoustamattomaksi ’hyödykkeeksi’ siksi, että sille ei löydy markkinoilta mielekästä korvaavaa vaihtoehtoa (Bozeman 2002). Hintajousto on selitysvoimainen käsite kuvaamaan hinnan vaikutusta hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan. Useimpien hyödykkeiden kohdalla hinnannousu vähentää niiden kysyntää — joidenkin kohdalla enemmän, toisten vähemmän. Jos tavoitteena on ymmärtää julkista toimintaa, markkinoilla tapahtuvien transaktioiden kuvaamiseen kehitettyjen käsitteiden selitysvoima on kuitenkin rajallinen. Tämä näkyy erityisesti arvon (value) käsitteessä.
    (lue lisää...)
  • 12.09.2023 Hyvä julkisen hallinnon strategia antaa suunnan, tunnistaa edistymisen ja mobilisoi resursseja
    Paavo Nurmella oli yksinkertainen strategia: hän voittaisi, kun juoksisi muita nopeammin (Hämäläinen 2015). Nurmen strategia toimi, sillä hän voitti urallaan yhdeksän olympiakultaa ja rikkoi maailmanennätyksen 25 kertaa. Tiilimurskakentille kehitetystä taktiikasta ei kuitenkaan ole apua julkishallinnossa. Kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toimivat julkishallinnon organisaatiot muodostavat strategisesti haastavan kokonaisuuden. Esimerkiksi kunnat ja hyvinvointialueet ovat valtiosta irrallisia julkisyhteisöjä, joilla on toiminta-alueillaan melko laaja itsehallinto. Jännitteiltä ei voi välttyä. Valtiolla on ohjauskeinonsa, mutta vertauskuva ’narulla työntämiseen’ ei ole todellisuudelle vieras. Erilaisten ohjausmuotojen yhdistelmien toimivuus on parhaimmillaankin tilannekohtaista, minkä lisäksi niiden legitimiteetti on toistuvan kyseenalaistamisen kohteena. Strategista vaikeusastetta lisää eri hallinnonaloille ominaiset erityispiirteet ja toimintalogiikat: esimerkiksi se, mikä toimii kansallisen turvallisuuden kontekstissa ei välttämättä ole eduksi kansalliselle innovaatiopolitiikalle.
    (lue lisää...)
  • 24.08.2023 Sosiaalisessa mediassa sananvapauden turvaaminen on yhteinen tehtävä
    Sosiaalinen media on viestintäympäristö, joka antaa jokaiselle mahdollisuuden toimia sisällöntuottajana. Samalla se avaa tilaisuuksia häirinnälle, vihapuheelle ja maalittamiselle, jonka kohteena ovat myös viranomaiset. Maalittaminen ja muu epäasiallinen viestintä ovat osa informaatiovaikuttamista, jonka yhtenä tavoitteena on heikentää sananvapautta ja luottamusta viranomaisiin. Yhteinen informaatiopuolustus edellyttää tahtoa, taitoja ja aktiivista otetta.
    (lue lisää...)
  • 29.05.2023 Luovuus ei ole hallinnossa kirosana
    Julkishallinnon tehostaminen oli monen eduskuntavaaliehdokkaan listalla, kun heiltä kysyttiin vaalien alla säästökohteita. Hallinnon tehostaminen on kannatettava idea, mutta sen vaikuttavuus jää marginaaliseksi, sillä hallinto ei ole Suomessa kovin suuri menoerä. Lisäksi Suomen julkista hallintoa pidetään useissa kansainvälisissä vertailuissa melko mallikelpoisena. Vaalitaistelussa sekoitettiin — vahingossa tai tarkoituksella — satojatuhansia suomalaisia työllistävä julkinen sektori ja hallintoa pyörittävä virkakoneisto.
    (lue lisää...)
  • 21.04.2023 Tekoäly viranomaisten kriisijohtamisessa ja -viestinnässä – uhka vai mahdollisuus?
    Tekoäly tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla, vaikka sellaisenaan se ei uusi asia olekaan. Kehitys on kuitenkin juuri nyt erityisen nopeaa, eikä sitä enää pysäyttäne mikään. Keskusteleva tekoäly oppii ja opettaa, ja sen käytössä on nähty valtavasti hyödyntämispotentiaalia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mitä apua tekoälystä voisi olla viranomaisille kriisitilanteiden johtamisessa ja viestinnässä?
    (lue lisää...)
  • 05.04.2023 Nyt on hyvä hetki rakentaa muutoskyvykästä valtionhallintoa
    Monet viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että toimintaympäristömme ei ole samalla tavalla hallittavissa ja ennakoitavissa oleva kuin ennen. Myös julkishallintoon tarvitaan muutoskyvykkyyttä, joka tarkoittaa erityisesti epävarmuuden sietokykyä ja tulevaisuusorientoitunutta, rajat ylittävää yhteistyötä.
    (lue lisää...)
  • 24.03.2023 Läpi sumuisen ajan - pandemian kestävä hallinto
    Koronapandemia jätti jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Terveydenhuollon kantokykyä koeteltiin ja yhteiskunnan sulkutoimet merkitsivät ahdinkoa lukemattomille yrityksille ja järjestöpohjaisille toimijoille. Myös kansalaisten – eritoten lasten ja nuorten sekä vanhusten – jaksaminen aiheutti perusteltua huolta. Yhteiskunnan sulkutoimet näkyivät sekä taloudellisina menetyksinä että henkisenä pahoinvointina. Kriisi ei kohdellut suomalaisia tasa-arvoisesti. Esimerkiksi merkittävä osa suomalaisista teki paikasta ja osittain myös ajasta riippumatonta etätyötä. Työmatkustaminen vähentyi ja monilla tunne oman arjenhallinnasta vahvistui. Toisaalta monille pandemia tarkoitti töiden loppumista. Yhteiskunnallisissa puheenvuoroissa arveltiin jo keväällä 2020, että pandemian jälkeen ei olisi paluuta normaaliin. Jossain määrin näin näyttäisi myös olevan, sillä esimerkiksi etätyö ja verkko-opiskelu ovat luultavasti tulleet jäädäkseen.
    (lue lisää...)
  • 01.03.2023 Julkinen toiminta on soutamista ja ohjaamista
    ’Public policy’ on hallinnon tutkimuksen ydinkäsite, jolle ei valitettavasti ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Yksi käytetyimmistä lienee ’julkinen toiminta’. Sillä tarkoitetaan laajimmillaan kokonaisuutta, joka koostuu tavoitteiden signaloinnista päätösten tuloksekkaaseen toimeenpanoon ja arviointiin. Julkinen toiminta voidaan hahmottaa jatkumoksi, jonka yhdessä päässä ovat yksilöt intresseineen ja käyttäytymisineen ja toisessa päässä yksilöiden toimintaa ohjaavat yhteiskunnalliset instituutiot ja säännöt (Raadschelders 2011). Luonnollisesti myös mikro- ja makrotasojen välillä operoivat hallinnon organisaatiot sisältyvät julkiseen toimintaan.
    (lue lisää...)
  • 01.01.2023 Sosiaalinen media vaatii viranomaisilta ennakointia
    Sosiaalinen media on aina kaksiteräinen miekka. Virheellistä tietoa jaetaan sosiaalisessa mediassa tahattomasti ja tarkoituksella. Tosiasioita sisältävää tietoa voidaan myös välittää haitallisessa tarkoituksessa esimerkiksi viranomaistoiminnan häiritsemiseksi. Näin ollen viranomaisten onkin ennakoiden seurattava sosiaalisessa mediassa liikkuvaa informaatiovirtaa ja puututtava tunnistettuihin väärän tai vääristyneen tiedon ilmentymiin.
    (lue lisää...)
  • 21.12.2022 Julkista politiikkaa fanittamassa
    Fanittaminen on kohteensa ihailua. Urheilijoita, artisteja ja näyttelijöitä fanitetaan, koska he kykenevät tekemään asioita, joihin emme itse kykene. Usein fanittaminen kohdistuu suorituksen laatuun. Joskus fanittaminen perustuu kohteen ja ihailijan välillä olevaan tunneperäiseen siteeseen. Mahdollista on sekin, että fanius periytyy sukupolvelta toiselle. Vaikka fanittamisen perusteet eivät aina aukeakaan ulkopuolisille, fanittamista pidetään melko harmittomana sosiaalisena toimintana. Luultavasti jokainen meistä tuntee jonkun, joka on vaikuttunut jonkun toisen tekemisistä siinä määrin, että voidaan perustellusti puhua fanittamisesta.
    (lue lisää...)
  • 19.12.2022 Hyvä, paha yhteiskehittäminen
    Yhteiskehittäminen on tiheä käsite (thick concept), sillä se on samanaikaisesti sekä toimintaa kuvaava että sitä arvottava käsite (vrt. van der Weele 2021).
    (lue lisää...)
  • 15.11.2022 Viisautta on tietää, mitä ei kannata tietää
    Informaatiota on enemmän kuin koskaan. Ihmisten sosiaalisen median alustoilla jakamat päivitykset, hallinnon tilaamat raportit ja selvitykset sekä akateemisen yhteisön tuottama tutkimustieto ovat muodostaneet hankalasti navigoitavan informaatioympäristön. Moni meistä kärsii infoähkystä, jonka yhtenä ilmenemismuotona on tietoisuus siitä, että tarjolla oleva informaatio ylittää kognitiivisen kapasiteettimme
    (lue lisää...)
  • 02.10.2022 Muutoskyvykkyys on notkeutta yrityksen arjessa
    Jokaisessa yrityksessä tiedetään, että vain muutos on pysyvää. Tilanteesta riippuen tämä on joko ongelma tai mahdollisuus. Useimmissa muutoksissa on piirteitä molemmista. Muutokset tapahtuvat omalla logiikallaan, mutta yrityksissä päätetään se, miten niihin suhtaudutaan.
    (lue lisää...)
  • 06.09.2022 Hallinnon ja politiikan rajapinnalla
    Hallinnon ja politiikan toisistaan erottamisen mielekkyys on askarruttanut hallinnon- ja politiikantutkijoita siitä asti, kun hallinnosta on sen nykyisessä muodossa puhuttu. Erontekoa kannattavat perustelevat kantojaan ensinnäkin sillä, että poliitikot valitaan tehtäviinsä vaaleilla, kun taas hallintoa pyörittävät virkamiehet nimitetään tehtäviinsä asiantuntemuksensa perusteella. Poliitikolle olennaista on kannatus, joka syntyy yhdistelmästä aiempia tekemisiä ja tulevaisuuden lupauksia. Virkamiehelle ratkaisevaa on koulutuksen ja kokemuksen myötä syntynyt pätevyys. Siinä missä poliitikot ovat tilivelvollisia kannattajilleen, virkamiehet toimivat virkavastuulla. Poliittiset virkanimitykset ovat harmaalla alueella, sillä pätevyyden lisäksi virkaan nimitettäviltä odotetaan sopivuutta. Toiseksi erontekoa on pidetty mielekkäänä siksi, että poliitikkojen tehtäväksi nähdään päätöksenteko, kun taas virkamiesten roolina on päätösten valmistelu ja toimeenpano. Vastuu vaikkapa niukkojen resurssien kohdentamisesta on poliitikoilla, kun taas virkamiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että resurssiallokaatio toteutetaan tehokkaasti ja lainmukaisesti. Harold Laswellia (1936) mukaillen poliitikot päättävät siitä, kenen (who) vuoro (when) on saada mitäkin (what) ja virkamiesten vastuulla on tuon tahdon käytännön (how) toteuttaminen.
    (lue lisää...)
  • 24.08.2022 Sosiaalinen media haastaa viranomaisviestintää
    Sosiaalinen media mahdollistaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa ketterän ja monisuuntaisen viestinnän, kansalaiskeskustelun ajantasaisen seurannan sekä tiedon yhteiskehittämisen. Riskinä puolestaan on, että some tarjoaa alustan väärän tiedon ja erilaisten huhujen levittämiselle, mikä puolestaan voi heikentää kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
    (lue lisää...)
  • 25.06.2022 Mistä ei voi vaieta, siitä pitää puhua
    Overtonin ikkunalla viitataan politiikan tutkimuksessa yhteiskunnallisesti hyväksyttyihin puheenaiheisiin.
    (lue lisää...)
  • 01.06.2022 Tule hyvä hallinto, älä tule paha hallinto
    Hallinnon (administration) käsitteen etymologia viittaa ohjaamiseen, koordinoimiseen ja palvelemiseen. Hallinto on asioiden tekemistä jonkin tai joidenkin puolesta. Esimerkiksi verohallinto huolehtii ansio-, pääoma- ja arvonlisäverojen keräämisestä voimassa olevien lakien mukaisesti, mutta sen lisäksi verottajan tehtävänä on verovelvollisten neuvominen ja ennakkopäätösten tarjoaminen. Hallinto on myös kontrolloimista ja rajoittamista. Rajaviranomaiset vastaavat normaalioloissa siitä, että rajojen ylittäminen on hallittua maalla, merellä ja ilmassa. Vaikka esimerkiksi Schengen-alueella matkustaminen onkin melko vapaata, poliisiviranomaisilla on oikeus pyytää matkustajaa esittämään kussakin jäsenmaassa hyväksytty matkustusasiakirja sopimusvaltioon saapumisen jälkeen.
    (lue lisää...)
  • 04.05.2022 Mahdottoman ajattelu on vaikeaa, mutta tarpeellista
    Skenaariotyöskentely tarkoittaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista ja sen avulla voidaan myös varautua erilaisiin kriiseihin. Mahdollisten maailmojen ajattelua hyödyntävä skenaariotyöskentely perustuu organisaation toimintaa ohjaavien perusolettamien kyseenalaistamiseen. Perusolettamien systemaattisen testaamisen avulla organisaatio voi parantaa resilienssiään eli kykyään ennakoida, selviytyä ja oppia erilaisista kriiseistä.
    (lue lisää...)
  • 30.03.2022 Tietoperustaisessa päätöksenteossa matka voi olla päämäärää tärkeämpi
    Vuosi 2021 oli tutkitun tiedon teemavuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta esittivät kaikille suomalaisille avoimena kutsuna toivomuksen perehtyä ”hyvien tietolähteiden monipuolisuuteen aina tutkimustiedosta ja tilastoista erilaisiin selvityksiin ja analyyseihin asti sekä hyödyntämään tietoa omassa toiminnassaan ja kiinnostuksensa mukaan”. Tutkitun tiedon odotettiin näkyvän erityisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä on kuitenkin helpommin toivottu kuin toteutettu.
    (lue lisää...)
  • 01.02.2022 Digitaalisen teknologian käyttöönotto on organisatorinen oppimisprosessi
    Systeemiajattelun valossa digitaalisessa muutoksessa ei ole kysymys vain analogisten työvaiheiden digitalisoimisesta, vaan digitaalisen teknologian mahdollistamista uusista toimintatavoista. Uudet toimintatavat merkitsevät usein myös vallan uudelleenjakautumista. Yhtäältä tämä johtuu siitä, että teknologioiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja. Teknologiaan penseästi suhtautuvien kohdalla vaarana on kehityksestä syrjäytyminen. Toisaalta teknologia muuttaa valtasuhteita tarjoamalla asiakkaille ja organisaatioiden muille sidosryhmille uusia vaikuttamisen tapoja. Monen organisaation kohdalla tämä on näkynyt kehityksenä, jossa pienistä ja itsessään melko harmittomista ongelmista on eskaloitunut sosiaalisessa mediassa kertaluokkaa suurempia emotionaalisia kohuja (Jalonen 2014). Kohujen torjuminen ei hybridissä mediaympäristössä (Chadwick 2013) onnistu oikaisuja lehtiin laatimalla vaan edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön monitorointia ja nopeaa reagointia.
    (lue lisää...)
  • 27.12.2021 Tieto hyvä, sanktio parempi, moraali paras
    Käyttäytymisen muuttaminen on vaikeaa – se on sitä, kun haluamme muuttaa omaa käyttäytymistämme, mutta muuttuu kertaluokkaa vaikeammaksi, jos yritämme muuttaa kanssaihmistemme käyttäytymistä. Tutkimus toisensa perään nimittäin osoittaa, että teemme asioita, jotka eivät ole hyväksi itsellemme tai toisillemme.
    (lue lisää...)
  • 16.11.2021 Tiedon huoltovarmuutta tieteen ja politiikan rajapinnalla
    Demokratiaan liitetään ajatus yleisestä äänioikeudesta. Vaaleista riippuen äänioikeus syntyy joko kansalaisuuden tai asuinkunnan perusteella. Äänioikeus ei edellytä kansalaisilta vihkiytymistä asioihin, joita vaaleissa ehdolla olevat pitävät esillä. Tätä ei pidetä erityisen ongelmallisena, sillä huomattavasti enemmän julkisessa keskustelussa ollaan huolestuneita äänestysaktiivisuuden tasosta. Mitä vähemmän ihmiset käyttävät äänioikeuttaan, sitä huterampana kansanvallan legitimiteettiä pidetään. Demokratiaa on totuttu pitämään kiistatta parempana hallintomuotona kuin yksinvaltiuteen perustuvaa autokratiaa. Despootit ovat osoittaneet todeksi Sir John Dahlberg-Actonin (1834-1902) aikanaan muotoileman viisauden: ”valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti".
    (lue lisää...)
  • 03.09.2021 Palvelujen siiloista hyvinvoinnin systeemeihin
    Systeemin toiminnan kannalta on olennaisempaa tarkastella sen osien välistä vuorovaikutusta, kuin yksittäisen toimijan ominaisuuksia.
    (lue lisää...)
  • 25.08.2021 Jälkiviisaus paha, kaukoviisaus hyvä, luottamus paras
    Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että päätökset tehdään aina ajassa. Niin ikään on ymmärrettävää, että päätöstilanne on kulminaatiopiste jatkumossa, jota edeltää jokin ja josta seuraa jotain. Antiikin kreikkalainen filosofi saattaisi tokaista, että kukaan ei astu samaan virtaan kahdesti. Edellä mainitun valossa on joskus hämmentävää seurata yhteiskunnallista keskustelua, jossa ajassa tehtyjä ja kulloinkin käytettävissä olevan tiedon pohjalta tehtyjä päätöksiä suomitaan jälkikäteen. Tällä en tietenkään tarkoita kriittisen arvioinnin väheksymistä vaan nöyryyttä sen edessä, että päätöksiä joudutaan aina tekemään epätietoisena siitä, millaiselta maailma näyttää niiden jälkeen. Valitettavasti meillä ihmisillä on taipumusta jälkiviisauteen, jota Veikko Huovisen fiktiivinen romaanihahmo Konsta Pylkkänen kuvailee imeläksi, sillä ”siinä tapaus on mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla selvitetään, miten olisi paras käyttäytyä”.
    (lue lisää...)
  • 13.07.2021 Vastaatko, kun kollegasi soittaa?
    Olet keskittynyt tekemiseesi, kun kollegasi soittaa. Miten toimit? Jatkat omaa tekemistäsi vai vastaat puhelimeen? Vastaamalla saatat menettää flow’si, vastaamatta jättämällä et taas tiedä, millä asialla kollegasi liikkuu. 
    (lue lisää...)
  • 21.06.2021 Tietämättömyyden likainen tusina
    Valistuksen aikana syntyi käsitys siitä, että tosielämän ilmiöt ovat rationaalisesti selitettävissä. Usko tiedon kumuloitumiseen on ollut vahva. Tieto on liitetty edistykseen ja sen puute nähty korjaamista vaativana ongelmana. Filosofi Francis Baconin jo 1500-luvun lopulla muotoilema ajatus ”tieto on valtaa” tiivistää hyvin sen aikaiset odotukset tietoa kohtaan. Vaikka Bacon tiettävästi itse viittasikin ihmiskunnan kykyyn ymmärtää ja hallita ympäröivää luontoa, tiedon instrumentaaliseen rooliin on uskottu myös yhteiskuntatieteissä.
    (lue lisää...)
  • 09.04.2021 Pirullista peliä turuilla ja toreilla
    Kunnallisvaalien lykkääminen jakoi suomalaisten mielipiteitä. Yhdet näkivät, että hallituksen maaliskuussa 2021 tekemä päätös oli oikea, sillä vaaleja ei olisi voitu järjestää riittävän turvallisesti. Toiset kokivat, että vaalien lykkäämisen taustalla oli vaalitaktisia vaikuttimia. Kolmannet taas tiesivät, että vaalien siirtämiseen päädyttiin, koska oikeusministeriö ei kyennyt ajoissa valmistelemaan äänestämistä poikkeusoloissa. Yksi päätös, monta johtopäätöstä. Onko kysymys kohteena olevan asian erilaisista ominaisuuksista vai kohdetta tarkastelevien erilaisista linsseistä?
    (lue lisää...)
  • 23.03.2021 Ohjaus ja johtaminen ovat avainasemassa tulevassa sote-uudistuksessa
    Sote-uudistus merkitsee perustavanlaatuista muutosta Suomen julkiseen hallintoon. Itsehallinnolliset hyvinvointialueet ovat tulevaisuudessa paljon vartijoina, koska niiden tehtävänä on koota yhteen perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi keskeiset pelastustoimen tehtävät. Uudistus edellyttää uudenlaista yhteistyötä vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Kysymys on sekä valtion ja hyvinvointialueiden välisestä yhteistyöstä että hyvinvointialueiden keskinäisestä ja hyvinvointialueilla palveluja tuottavien tahojen välisestä yhteistoiminnasta. Yhteistyön metataitojen harjaannuttaminen on tulevaisuusinvestointi, joka kannattaa riippumatta siitä, millaisena uudistus lopulta toteutuu.
    (lue lisää...)
  • 13.03.2021 Jatkuva epävarmuus ja kriisit korostavat tiedon huoltovarmuuden merkitystä
    Koronakriisi on nostanut esiin suomalaisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän kolme valuvikaa: puutteellisen tilanneymmärryksen, epäselvyydet viranomaisten välisissä toimivaltasuhteissa ja vaikeuden tehdä päätöksiä. Juuri nämä ovat kuitenkin tiedon huoltovarmuuden kulmakiviä.
    (lue lisää...)
  • 02.03.2021 Hallinto hyvä, johtaminen paras
    Sote-uudistus on ollut muodossa tai toisessa hallitusten asialistalla viimeiset viisitoista vuotta. Uudistusta ei ole turhaan kutsuttu sotien jälkeisen aikamme suurimmaksi hallinnolliseksi reformiksi. Kataisen, Stubbin, Sipilän ja Marinin hallitusten sote-esityksissä on eronsa, mutta niitä kaikkia yhdistää se, että sote-uudistus on herättänyt vahvoja näkemyksiä puolesta ja vastaan. Uudistuksen tavoitteista vaikuttaa olevan yhtenäinen näkemys, keinoista ei niinkään. Kritiikkiä on vuosien varrella esitetty muun muassa siitä, parantaako uudistus loppujen lopuksi palveluja vai onko se vain hallinnollinen uudistus.
    (lue lisää...)
  • 02.01.2021 Voidaanko nuorten syrjäytymistä ehkäistä urheiluseuroissa?
    Nuoren syrjäytyminen on vakava paikka. Se on sitä sekä nuorelle itselleen että hänen lähipiirilleen. Myös yhteiskunta menettää, joskaan kukaan ei tiedä, paljonko jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle.
    (lue lisää...)
  • 07.12.2020 Kehollinen oppiminen näkyy ja kuuluu
    Muistatko vielä, miltä tuntui oppia ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä? Me muistamme! Klassinen esimerkki loputtomista aikuisten ohjeista, neuvoista, faktoista ja fysiikan tosiasioista, jotka lopulta saavuttivat konkreettisen muotonsa toimintana: viisivuotiaan innolla eteenpäin.
    (lue lisää...)
  • 05.11.2020 Iskee kuin miljoona volttia - kieli tulkinnan välineenä
    Analogia on lähtöisin kreikan sanasta analogos, joka merkitsee yhtäpitävää. Sillä viitataan siis samankaltaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Niin ikään kreikan kielestä lähtöisin oleva metafora tarkoittaa sananmukaisesti ’kuljettaa yli’. Metaforat ovat käytännössä kielikuvia, joissa rinnastetaan kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa: ura on kuin merimatka, data joko uutta öljyä tai vanhaa hiekkaa, ja tiedolla johtaminen suunnistamista tai navigointia. Yrityksiä kannustetaan löytämään siniset merensä, sillä muutoin vaarana on, että bisnes muuttuu pian palavaksi öljylautaksi
    (lue lisää...)
  • 20.10.2020 Kompleksisuuslinsseillä lisää näkökykyä koronasumussa?
    Koronapandemia iskeytyi suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan viimeistään 16.3.2020, kun hallitus totesi Suomen siirtyvän poikkeusoloihin. Ihmisten liikkumista rajoitettiin, koulut siirtyivät etäopetukseen ja elinkeino toisensa perään ajautui ahtaalle. Tietoperustaisen päätöksenteon sijaan viranomaiset huomasivat rämpivänsä tietämättömyydessä. Tilannekuvat vanhenivat käsiin ja tulevaisuuden ennakointiin rohkenivat vain lehmänhermoiset – jos hekään. Matti Rönkää myöten meitä kansalaisia valistettiin, että elämme uudessa normaalissa.
    (lue lisää...)
  • 11.09.2020 Paradoksi ristiriitaisista kehityspoluista avautuvana mahdollisuutena
    Paradoksit on nähty organisaatiotutkimuksessa luonnollisena johtamiseen kuuluvana elementtinä (Cameron & Quinn 1988, Eisenhardt 2000). Paradoksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vaikuttaa samanaikaisesti voimia, jotka työntävät/vetävät kehitystä vastakkaisiin suuntiin. Vertauskuvallisesti ilmaistuna paradoksin vaikutuspiirissä oleva toimija on kuin kompassinsa rikkonut suunnistaja, jonka on pidettävä mielessä, että oikea rasti voi sijaita eri suunnassa kuin mihin viisari osoittaa.
    (lue lisää...)
  • 01.07.2020 Visualisointi saa datan puhumaan äänellä, joka kuullaan
    Maaliskuussa 2020 jokainen uutisia edes pintapuolisesti seuraava suomalainen oppi, mitä tarkoitetaan käyrän madaltamisella. Koronaepidemian ajallista leviämistä kuvaava käyrä muuttui nopeasti kansakunnan kollektiiviseksi todellisuudeksi, kun ihmisille valkeni, että kysymys oli satojen tai pahimmassa tapauksessa tuhansien suomalaisten hengistä. Epidemian nopea leviäminen olisi merkinnyt terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittumista ja lääkäreille eettisesti vaikeita päätöksiä siitä, ketkä saavat tehohoitoa ja ketkä eivät.
    (lue lisää...)
  • 15.06.2020 Tietämättömyys organisatorisena hyveenä
    Thomas Stearns Eliot on monien silmissä yksi merkittävimpiä 1900-luvun englanninkielisiä kirjailijoita. Vaikka makuasioista ei kannatakaan kiistellä, tosiasiat on syytä tunnustaa: kirjallisuuden Nobelilla vuonna 1948 palkitun näytelmäkirjailijan ansioluettelo on hengästyttävää luettavaa. Eliot jätti jälkeensä myös liudan ajattomia sitaatteja, jotka puhuttelevat myös nykyihmistä. Esimerkiksi The Rockissa (1934) Eliot kysysyy ”missä on se viisaus, jonka olemme hukanneet tietoon” ja ”missä on se tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon”.
    (lue lisää...)
  • 08.06.2020 Kompleksisuusajattelu inspiroi systeemisen muutoksen kuvitteluun
    Mikään ilmiö ei ole ilmiö ennen kuin se on havaittu ilmiö, väitti jo edesmennyt teoreettisen fysiikan professori John Wheeler. Wheeler oli kiinnostunut aineen ja energian käyttäytymistä ohjaavista luonnonlaeista. Optimistisimmat fyysikot etsivät nykyisin ’kaiken teoriaa’, joka selittäisi ja yhdistäisi kaikki fysikaaliset ilmiöt.
    (lue lisää...)
  • 01.05.2020 Nuorten syrjäytymisongelman ratkaisemisessa tarvitaan sosiaalisia innovaatioita
    Sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan toimeenpantua uudistusta, joka vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joiden tyydyttämisessä perinteiset markkinamekanismit epäonnistuvat. Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta sosiaaliset innovaatiot näyttäytyvät houkuttelevina vaihtoehtoina. Sosiaalisia innovaatioita pidetään arvossa, sillä yksilöiden hyvinvoinnin parantamisen lisäksi niiden uskotaan tuottavan lisäarvoa koko yhteiskunnalle.
    (lue lisää...)
  • 29.03.2020 Rahat ja henki
    Olen kääntänyt takkiani moneen kertaan koronaepidemian aikana. Helmi–maaliskuun vaihteessa kuuluin siihen joukkoon, joka piti laajamittaisia karanteeneja epätarkoituksenmukaisina. Pohjois-Italian kriisin kärjistyminen sekä Kiinan, Etelä-Korean ja Singaporen toimet pistivät pohtimaan karanteenia uudessa valossa. Käännyin hetkessä tiukkojen toimenpiteiden kannattajaksi. Epidemiologien mallinnukset vakuuttivat minut siitä, että sosiaalinen eristäminen ja käyrän madaltamiseen (flatten the curve) tähtäävä taktiikka on järkevää erityisesti terveydenhuollon kapasiteetin näkökulmasta.
    (lue lisää...)
  • 18.03.2020 Lainan sijaan luottamusta?
    Koronavirus uhkaa tehdä rumaa jälkeä monilla toimialoilla. Erityisesti pk-yritykset ovat vaikeuksissa.
    (lue lisää...)
  • 02.03.2020 Innovation Is Muddling through Ignorance
    Every self-respecting organization takes knowledge management seriously. This is understandable for many reasons – not least because, regardless of industry, the survival and success of an organization depends on its ability to acquire, analyze and utilize information. For many organizations, knowledge is not only the most important factor in production, but also the essential output of operations.
    (lue lisää...)
  • 28.02.2020 Tuplasti taitoa, triplasti arvoa
    ”Se oli sitten siinä”. Jokainen urheilija kohtaa hetken, jolloin joutuu myöntämään, että urheilu-ura saa väistyä muun elämän tieltä. Loukkaantumiset, motivaatio-ongelmat sekä fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien asettamat rajat tekevät monen lahjakkaankin urheilijan urasta melko lyhyen. Monilla ura päättyy yllättävästi ja suunnittelemattomasti. Suosituissa lajeissa menestyneillä on harvoin taloudellista hätää. Jokaista miljonääriä kohden on kuitenkin lukematon määrä urheilijoita, jotka ovat panostaneet uraansa täysillä, mutta ilman merkittävää taloudellista hyötyä. Urheilija voi menettää silmänräpäyksessä kaiken sen, minkä varaan on tulevaisuutensa rakentanut ja kaiken sen, mitä on pitänyt tärkeänä. Yhtäkkinen pudotus tyhjän päälle voi olla monella tapaa kohtalokas myös heille, joiden tileiltä löytyy nollien edestä muitakin numeroita. Näin on, sillä maailman tärkein turha asia, urheilu, voi myös unohtaa omansa. Vaarana on, että täysipainoinen panostaminen urheiluun muodostuu urheilu-uran jälkeen yksilölle rasitteeksi. Ei ole harvinaista, että intensiivisen ja ohjatun urheilu-uran jälkeen monilla urheilijoilla on elämänhallinnallisia ongelmia. Pahimmillaan urheilussa aktiivisesta ja kaikkensa antaneesta yksilöstä tulee yhteiskunnallinen väliinputoaja, joka ei löydä itselleen mielekästä paikkaa työ- ja muussa elämässä. Näin ei onneksi tarvitse olla.
    (lue lisää...)
  • 01.02.2020 Yhteiskehittäminen ei onnistu ilman aktiivista kansalaisuutta
    Väestön ikääntyminen ja nuorten syrjäytyminen ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista ilmiöistä, joiden ratkaisemisessa tarvitaan hallinnolliset raja-aidat ylittävää yhteistyötä. Vaikka molemmat ongelmat näkyvätkin ensisijaisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimien budjeteissa, niiden ratkaiseminen vaatii monihallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä.
    (lue lisää...)
  • 01.01.2020 Anna palautetta, mutta älä miten tahansa
    Palautetta voidaan antaa monesta syystä ja monin eri tavoin. Palautteella on itseisarvoa, joka syntyy yhtäältä siitä, että palaute on saajalleen merkki siitä, että hänen tekemisillään on väliä. Toisaalta palaute on myös sen antajalle tapa purkaa tilanteen synnyttämiä tunteita. Valittaminen saattaa helpottaa ja kiittäminen tuoda hyvän mielen myös kiittäjälleen.
    (lue lisää...)
  • 08.12.2019 E-urheiluekosysteemissä avautuu houkuttelevia ekologisia lokeroita
    E-urheilun vuosi on ollut tapahtumarikas. Syyskuussa 2019 Hartwall Arenalla järjestettiin toistaiseksi Suomen suurin e-urheilutapahtuma Arctic Invitational. Tapahtuman osajärjestäjänä toiminut Elisa käynnisti jo aiemmin syksyllä oman Counter-Strike -liigan, jonka otteluita voi seurata suomeksi 25 tuntia viikossa neljänä eri päivänä. Liigan finaaliottelut pelattiin lokakuussa 2019 Grail Quest -tapahtumassa Turussa. Myös Telia on vahvasti mukana e-urheilussa, sillä Telia Esports Series sponsoroi joukkueita ja järjestää omaa CS-liigaa. Suomalaiset e-urheilujoukkueet, kuten ENCE ja Havu Gaming ovat niittäneet mainetta maailmalla. Tuoreimmat verotiedot puolestaan kertovat, että e-urheilijat ovat kärjessä, kun listataan eniten Suomeen veronsa maksaneita urheilijoita.
    (lue lisää...)
  • 21.10.2019 Pankkibisneksen hyvä, paha digiloikka
    ”Ihminen on sitä mitä hän syö”, sanaili Juice Leskinen vuonna 1980 ilmestyneessä Sika-biisissään. Maailma on muuttunut neljässä vuosikymmenessä. Joulua vietämme edelleen, mutta muutoin arkemme näyttää kovin toisenlaiselta. Moskovan olympiakisavuosi oli tietosanakirjojen kulta-aikaa ja pankkiasiat hoidettiin tiskillä virkailijan kanssa. Nyt tieto on bitteinä verkossa ja arkiset pankkiasiat hoituvat kännykällä ajasta ja paikasta riippumatta.
    (lue lisää...)
  • 20.09.2019 Seuran värejä voi tunnustaa myös digitaalisissa verkkareissa
    E-urheilu on nopeasti kehittyvä ilmiö, joka on liki 450 miljoonalla seuraajallaan kasvanut alakulttuurista massojen valtavirtaviihteeksi (Newzoo 2019). E-urheilu on tullut jäädäkseen – ja on tehnyt sen vakuuttavalla tyylillä. E-urheilu on saavuttanut aseman, jota perinteisen urheilun toimijoiden ei kannata sivuuttaa. Kaikkia e-urheilu ei miellytä, mutta kehityksen kieltäminen osuu luultavammin omaan nilkkaan. Ehkä fiksumpaa on katsoa, mitä uusia mahdollisuuksia e-urheilu tarjoaa.
    (lue lisää...)
  • 09.08.2019 Harmaantuva urheilufani – uhka vai mahdollisuus?
    Nuoruutta ihannoidaan, mutta vanheneminen on Suomen kaltaisten yhteiskuntien todellisuutta. Ikääntymisen tahti kiihtyy nopeasti. Moskovan olympiavuodesta (1980) Rio de Janeiron kisoihin (2016) yli 65-vuotiaiden osuus jokaista sataa 15–64-vuotiasta kohden nousi OECD-maissa maltillisesti kahdestakymmenestä 28:een, mutta vuoteen 2050 mennessä suhdeluvun ennustetaan lähes tuplaantuvan. Ellei syntyvyydessä tapahdu ihmeitä, eikä maahanmuutto kasva eksponentiaalisisti, vuonna 2050 jokaista ”työikäistä” kohden on jo 53 yli 65-vuotiasta (OECD 2017). *
    (lue lisää...)
  • 17.06.2019 Mitä silmät ei nää, sitä ei voi arvostaa?
    Visualisointi tarkoittaa sanakirjamääritelmän mukaan jonkin näkyväksi tekemistä. Visualisointi on myös keino osoittaa tuosta jostakin puolia, joita visualisoija arvelee näkijöiden arvostavan. Visualisoinnin avulla herätetään kiinnostusta ja kiinnitetään yleisön huomiota visualisoijan kannalta tärkeisiin asioihin. Siksi ei olekaan ihme, että yritykset panostavat siihen, miltä niiden liiketoiminta näyttää sidosryhmien silmissä.
    (lue lisää...)
  • 01.06.2019 E-urheilu urheilullistuu, mutta säilyttää ominaispiirteensä
    Super Mario Bros. on Nintendon vuonna 1985 kehittämä tasohyppelypeli. Peliä on sittemmin myyty yli 40 miljoonaa kappaletta ja se on edelleen yksi maailman myydyimpiä videopelejä. Konsolipelien pelaamisessa järjestettiin satunnaisesti puolivirallisia maailmanmestaruuskilpailuja jo 80-luvulla, mutta e-urheilusta puhuivat harvat, jos hekään. Videopelaaminen koettiin enimmäkseen lasten ja nuorten suosimaksi ajanvietteeksi. Sittemmin e-urheilu on noussut nuorisoa kiehtovasta alakulttuurista yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi.
    (lue lisää...)
  • 24.05.2019 Urheilua median melskeissä
    Leave me alone, I know what I´m doing. Legendaarinen lause, joka toi yhden ulottuvuuden Kimi Räikkösen jo muutenkin kiinnostavaan auraan. Media tarttui hauskaan ja osuvaan, kilpailun tiimellyksessä tosissaan esitettyyn pyyntöön. Ainekset meemiin olivat kasassa. Mediaa on vaikea ajatella ilman urheilua, mutta urheilu ilman mediaa on mahdottomuus.
    (lue lisää...)
  • 03.05.2019 Mitä firman kannattaa tehdä, kun urheilija mokaa?
    Urheilijoiden ja muiden tähtien sponsorointi kiinnostaa yrityksiä, koska ne arvelevat saavansa osansa huippujen ympärilleen levittämästä tähtipölystä. Aina ei kuitenkaan mene kuin Strömsössä, sillä joskus urheilijat sortuvat nauttimaan muutakin kuin maitoa tai sanomaan enemmän kuin mitä ehkä tarkoittavat. Menestyvien urheilijoiden nauttima arvostus läikkyy heidän kumppaneilleen, mutta mitä tapahtuu silloin, kun urheilijat mokaavat.
    (lue lisää...)
  • 02.05.2019 Hiekkaa kenkien pohjissa – uhka vai mahdollisuus?
    “Tavalliset asiakkaat tuovat vain hiekkaa pankin lattialle” – sitaatti, jonka alkuperästä ei ole varmuutta, mutta joka nousee median otsikoihin kerta toisensa jälkeen. Ajaton ja koruton näkemys, joka puhuttelee kansalaisia, koska monien mielestä se kuvaa ylimielisyyttä, jolla pankkien nähdään suhtautuvan asiakkaisiinsa.
    (lue lisää...)
  • 23.04.2019 Deeva-hanke plakkarissa
    DEEVA-hanke käynnistettiin syksyllä 2016 digitalisaation ja datan hyödyntämisen kehittämiseksi yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. DEEVA-hankkeen valmisteluvuoden Digibarometri (2015) osoitti, digitalisaation edellytyksissä Suomi oli ehdotonta maailman kärkeä, mutta digitalisaation hyödyntämisessä meillä oli parannettavaa. OECD:n (2015) kansainvälisen vertailututkimuksessa puolestaan osoitettiin, että suomalaisissa yrityksissä tarvittiin digitaalisten teknologioiden hyödyntämisen osaamisen lisäksi enemmän myös datan hyödyntämistä. OECD selvityksessä todettiin, että esimerkiksi asiakas- ja markkinatiedon hyödyntämisessä suomalaiset olivat perässä muita Pohjoismaita.
    (lue lisää...)
  • 06.04.2019 Ihminen, sinä olet data
    Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta itsestään. Identiteetti kertoo, mitä ihminen on ja mihin hän uskoo. Identiteetti heijastelee arvojamme, jotka ohjaavat käsityksiämme oikeasta ja väärästä. Identiteetti ohjaa sosiaalista käyttäytymistämme, sillä useimmat meistä tulevat toimeen paremmin niiden kanssa, joiden kanssa jaamme samanlaisen arvopohjan. Identiteettiä ei saada syntymässä vaan sitä muokataan ja se muokkautuu läpi elämän. Sylivauva ei ole sen enempää vegaani kuin isänmaallinenkaan, ja esimerkiksi sulkeutuneesta nuoresta voi kuoriutua vaikka mitä, jos hän altistuu elämänsä nivelvaiheissa sopiville kokemuksille.
    (lue lisää...)
  • 29.03.2019 Puoli miljardia ihmistä toimii polttoaineena urheilun ja e-urheilun hybrideille
    Hybridi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Autoinsinöörille hybridi merkitsee ajoneuvoa, joka käyttää voimanlähteenään sekä poltto- että sähkömoottoria. Sotastrategi etsii hybridistä tehokasta perinteisen sodankäynnin ja epätavanomaisten keinojen yhdistelmää. Hallinnontutkija puhuu hybridihallinnasta, jolla hän viittaa julkisten ja yksityisten palvelujen yhteenliittymiin. Hybridi on kokonaisuus, joka syntyy kahdesta tai useammasta elementistä, mutta tekee sen tavalla, joka tuottaa kokonaisuuteen ominaisuuksia, joita ei löydy sen osista.
    (lue lisää...)
  • 20.03.2019 Innovaatiot eivät leviä pisaratartuntana
    Tuntuivatko tuotteen käyttöohjeet jälleen kerran epäselvältä siansaksalta? Saitko kaupassa tympeää asiakaspalvelua? Uiko lounaskeitossasi kärpänen?
    (lue lisää...)
  • 27.02.2019 Algorithms know what we like – but do we like what they want?
    Identity refers to an individual’s beliefs about oneself. It says who we are and what we believe in. Identity mirrors our values and guides our conception of what is right and what is wrong. It also directs our social behavior as most of us prefer to interact with people who share the same values. Instead of coming ready-made, identity is shaped through one’s life. For example, a baby is neither a vegan nor patriotic.
    (lue lisää...)
  • 11.01.2019 Voiko urheilussa tehdä sekä oikein että hyvin?
    Tekikö Riku Riski oikein kieltäytyessään osallistumasta Suomen jalkapallomaajoukkueen Qatarissa pidetylle harjoitusleirille? Vastaus kysymykseen riippuu siitä, keneltä kysytään ja mitä asioita arvostetaan.
    (lue lisää...)
  • 21.12.2018 E-urheilu tarjoaa ikkunan tulevaisuuteen
    Elektronisella eli e-urheilulla tarkoitetaan tietokoneiden välityksellä tapahtuvaa kilpapelaamista. Tiettävästi ensimmäinen e-urheiluturnaus järjestettiin Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistokampuksella 1972. Palkintona oli tarinan mukaan Rolling Stone -lehden vuosikerta. Ajoitus ja paikka eivät ole sattumaa vaan seurausta Piilaaksossa tapahtuneesta kehityksestä. Stanford Research Institute oli keskeinen toimija internetin edeltäjän Arpanetin kehitystyössä. E-urheilun kehittyminen nykyisiin mittoihinsa olisi ollut mahdotonta ilman tietokoneiden välisiä yhteyksiä.
    (lue lisää...)
  • 07.12.2018 Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa
    Tieto on luuloa parempi päätöksenteon raaka-aine. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nousevat asiat ovat kuitenkin yhä useammin siinä määrin viheliäisiä, että niitä ei voida ratkaista pelkästään tietoa lisäämällä.
    (lue lisää...)
  • 17.11.2018 E-urheilun suosio kasvaa ryminällä
    Useimmat suomalaiset tuntevat Saku Koivun, Lauri Markkasen ja Jari Litmasen. Mutta keitä ovat Lasse Urpalainen, Jesse Vainikka ja Topias Taavitsainen? E-urheilussa eli digitaalisessa kilpapelaamisessa maailmalla menestyneet ja miljoonia palkintorahoina kuitanneet suomalaismiehet ovat toistaiseksi jääneet vieraiksi monelle penkkiurheilijalle. Perinteisen urheilun tapaan e-urheilu koostuu useista eri lajeista. Suosituimpia ovat strategia- ja taistelupelit sekä urheilua simuloivat urheilupelit. Urpalainen, Vainikka ja Taavitsainen ovat Dota2-taisteluareenamoninpelin taitajia.
    (lue lisää...)
  • 09.11.2018 Kuninkaallinen hölkkä - kaksisuuntaista brändin laajentamista
    Valtionpäämiehet ovat hyödyntäneet urheilua historian saatossa moniin tarkoituksiin. Usein kyse on ollut kansallisen identiteetin pönkittämisestä. Tämä on ymmärrettävää, sillä urheilu läpäisee ihmisten huomiofiltterin ja muodostaa siksi tehokkaan alustan poliittiselle viestinnälle. Myös Suomessa urheilu on tarjonnut monelle presidentille ympäristön, jonka kautta on voinut näyttää kansalle itsestään uusia ja inhimillisiä puolia. Kekkonen hiihti ja hyppi, Koivisto pelasi lentopalloa Sikariportaassa, Ahtisaari tunnetaan koripallomiehenä ja Niinistö on puolestaan tuttu kasvo jalkapallokatsomossa.
    (lue lisää...)
  • 01.11.2018 Onko näyttöö vai ei?
    Agatha Christien ystävät tuntevat Hercule Poirotin. Poirot on belgialainen yksityisetsivä, joka kutsutaan hätiin, kun pitää selvittää henkirikos. Olipa kyse syanidimyrkytyksestä tai hengenriistosta tuliaseella, Poirot löytää todisteita, jotka paljastavat syyllisen. Poirotilla on etsivänvainua, jota hän käyttää uskottavan näytön keräämiseen.
    (lue lisää...)
  • 24.10.2018 Uteliaisuus on hyve, jota kannattaa vaalia
    Risto, miksi v***ssa sinun pitää työntää nokkasi joka paikkaan? Nokian silloisen hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan kysymys Risto Siilasmaalle on karkea. Ilmaisutyyliä huomattavasti suurempi ongelma on kuitenkin se, jos kysymykseen sisältyy ajatus siitä, että vaihtoehtoja pohdiskeleva hallituksen jäsen leimataan yhteisen veneen keikuttajaksi.
    (lue lisää...)
  • 14.09.2018 Voisiko urheilusponsorointi olla arvostusperusteista?
    Parayleisurheilun EM-kisat Berliinissä olivat ja menivät. Suomalaiset menestyivät jälleen kerran mainiosti. Kilpailullisen menestymisen lisäksi suomalaisessa mediassa puhuttiin arvokisoihin osallistuneilta edellytettävästä matkakustannusten omavastuusta.
    (lue lisää...)
  • 16.07.2018 Tavat voittaa ja käsitellä vääryyksiä urheilussa synnyttävät tai syövät arvostusta
    Urheilu on yksinkertaista. Kilpailutilanteessa ja etukäteen sovittujen sääntöjen puitteissa nopeimmin juokseva, pisimmälle hyppäävä tai eniten maaleja tehnyt joukkue on paras. Jossittelulle ei jää sijaa, kun pöytäkirja kertoo, mitä on tapahtunut.
    (lue lisää...)
  • 15.06.2018 Onko e-urheilu Z-sukupolven avainkokemus?
    ”Kaksi viiden hengen joukkuetta pelaa toisiaan vastaan otteluita, joiden tyypillinen kesto on noin 30 minuutista tuntiin. Jokainen pelaaja ohjaa yhtä sankareiksi kutsutuista taistelijahahmoista, joilla on erilaisia kykyjä ja pelityylejä. Ottelun aikana pelaajat keräävät hahmolleen kokemuspisteitä, rahaa ja esineitä pystyäkseen kamppailemaan vastustajajoukkuetta vastaan. Pelin voittaa joukkue, joka onnistuu murtamaan vastustajiensa puolustuksen ja tuhoamaan heidän tukikohtansa päärakennuksen.” (Wikipedian kuvaus Dota 2 -strategiapelistä.)
    (lue lisää...)
  • 02.06.2018 Tekoäly on tyhmä ilman eettistä ulottuvuutta
    George Orwell muistetaan parhaiten teoksestaan Vuonna 1984. Toisen maailmansodan jälkeen ilmestyneessä ja tulevaisuuteen sijoittuvassa fiktiivisessä romaanissa kuvataan, mitä tapahtuu, kun vallanpitäjillä on käytössään teknologia, joka mahdollistaa alamaisten arjen yksityiskohtaisen seuraamisen ja yleisen mielipiteen tehokkaan muokkaamisen. Orwellin kirjassa kansalaisia seurattiin ja hallittiin heidän olohuoneisiinsa sijoitettujen kaksisuuntaisten teleruutujen välityksellä. Teleruudut olivat pirullisia, sillä ne sekä puhuivat että kuuntelivat ja katselivat. Kehitys johti lopulta tilanteeseen, jossa kansalaisilta oli evätty myös väärin ajattelun mahdollisuus, sillä kielestä oli karsittu vallanpitäjille vahingollisten ajastusten ilmaisuun tarvittavat sanat.
    (lue lisää...)
  • 09.05.2018 Strategista ja operatiivista kaukoviisautta
    Somekohun taustalla on todelliseen tai kuviteltuun syyhyn perustuva tunnepitoinen tulkinta asiasta, ihmisestä tai organisaatiosta. Kohu ei olisi kohu ilman liioittelua. Somessa asiat saavat uudet mittasuhteet, sillä kohut leviävät virusten lailla yli rajojen ja aikavyöhykkeiden. Sopivissa olosuhteissa paikallisesta asiasta kehkeytyy globaali puheenaihe, joka löytää tiensä myös perinteiseen mediaan.
    (lue lisää...)
  • 04.05.2018 Hashtag #Olympialiike
    Tukholma on yksi seitsemästä kaupungista, joka ilmoitti äskettäin hakevansa vuoden 2026 talviolympialaisten kisaisännyyttä. Calgary ja Sapporo hakevat jo toisia kisaisännyyksiään. Myös Cortina d’Ampezzolla ja Torinolla on aiempaa kokemusta talvikisojen järjestämisestä.
    (lue lisää...)
  • 03.04.2018 Tekoäly tulee, mutta ei jyrää meitä
    Tekoäly on Pandoran lipas, josta riittää materiaalia moneen lähtöön. Joidenkin mielestä tekoäly vie työpaikat, murentaa työn verotukseen perustuvan hyvinvointivaltion ja lopulta myös tuhoaa ihmislajin. Toiset ajattelevat, että tekoäly vapauttaa meidät yksitoikkoisista ja tylsistä töistä, lisää tuottavuutta ja parantaa lopulta myös elämänlaatuamme. Tekoäly polarisoi julkista keskustelua. Hämmentävää keskustelussa on se, että jakolinja ei kulje teknologiaan nuivasti suhtautuvien ja teknologiauskovaisten välillä. Esimerkiksi Teslan perustaja ja itseohjautuviin autoihin tukun dollareita sijoittanut Elon Musk on maalannut tekoälyä tummanpuhuvin sävyin. Hänen mukaansa tekoäly uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa. Miten käy Paattisten mummon, kun sähköauton avaruuteen lähettänyt miljardööri liittää tekoälyyn eksistentiaalisia uhkia?
    (lue lisää...)
  • 24.03.2018 Minä myös ja anteeksi
    Elokuva-ala on myrskyn silmässä maailmalla ja meillä. Uusia tapauksia nousee kuin sieniä sateella. Sosiaalinen media on sakeana mielipiteitä laidasta laitaan. Yksittäistapauksista tehdään yleistyksiä ja omat huonot kokemukset kehystetään osaksi suurempaa tarinaa.
    (lue lisää...)
  • 05.03.2018 Asianajaja, informaatikko, riidanhaastaja, sillanrakentaja vai ilveilijä?
    Sosiaalista mediaa käytetään monesta syystä. Yksi etsii informaatiota, toinen viihdyttää itseään ja kolmas hyödyntää somea kaverisuhteidensa ylläpitämisessä. Vierasta ei ole sekään, että some valjastetaan imagon rakentamiseen.
    (lue lisää...)
  • 23.02.2018 Virtuaali- ja lisätty todellisuus muokkaavat penkkiurheilua uusiksi
    Monet muistavat heinäkuun 2016 Pokémon Go -mobiilipelistä, joka sai lapset, nuoret ja vähän vanhemmatkin ihmiset jahtaamaan Pokémon-hahmoja. Pihoille, toreille, puistoihin, metsiin, pelloille ja joskus myös rakennusten sisälle sijoitettuja virtuaalisten hahmojen kerääminen tapahtui älypuhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Pelin suosio kasvoi räjähdysmäisesti, mutta myös laski nopeasti. Pokémon Go on yksi ensimmäisistä lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntäneistä ja suurelle yleisöille tutuksi tulleista sovelluksista.
    (lue lisää...)
  • 14.02.2018 Muutos ei odota
    Transformaatio tarkoittaa muodonmuutosta. Transformaatiosta on kysymys esimerkiksi silloin, finanssiyritys ryhtyy terveyspalvelujen tuottajaksi tai tavaratalo muuttuu brändikauppiaasta kiinteistöyhtiöksi. Joskus yrityksen muodonmuutos on johdon ja omistajien strateginen päätös, toisinaan transformaatio muistuttaa ajopuuna ajelehtimista.
    (lue lisää...)
  • 16.01.2018 Anteeksipyyntö ei riitä, asiakas odottaa tekoja
    Anteeksi. Kahdeksankirjaiminen sana, jolla on oikeassa paikassa ja tilanteeseen sopivalla tavalla esitettynä suuri vaikutus. Jo lapsena opimme, että anteeksipyyntö on tapa, jolla voimme kertoa olevamme pahoillamme aiheuttamastamme mielipahasta. Anteeksipyynnön teho riippuu monesta asiasta, joista kaksi merkittävintä lienee nopeus ja aitous. Kun mielipahaa synnyttäneen teon ja anteeksipyynnön välillä kuluu liikaa aikaa, se luo helposti mielipahaa kokeneelle tunteen siitä, että loukkaaja kokee tekonsa vähäiseksi – asiaksi, jonka ehtii hoitamaan, kun muut kiireet helpottavat. Epäilys anteeksipyynnön aitoudesta latistaa siihen liittyvän emotionaalisen latauksen, sillä anteeksiantaja kokee, että anteeksipyytäjää ei motivoi mielipahaa aiheuttava teko itsessään vaan esimerkiksi yhteisön paine.
    (lue lisää...)
  • 05.01.2018 Creating (public) service innovations through data blending
    Organising outdoor events is a business with many uncertainties and risks that affect its success. Although many of them cannot literally be solved or prevented, it is possible to develop one’s abilities to cope with them. The event organiser cannot guarantee sunny skies nor smooth traffic flow. Also, the organiser is unable to prevent negative word-of-mouth communication spreading in social media. However, the organiser can deploy a data-driven approach to its business, and hence restrict the consequences of foreseen risks. In some cases, this can even enable the transformation of threats into opportunities. Easy to say, difficult to do? Not necessarily.
    (lue lisää...)
  • 29.12.2017 Tilannekuvasta tulevaisuustarinoihin
    Tilannekuva on positiivisesti latautunut käsite, sillä se pitää sisällään ajatuksen, että kuvan haltijalla on käsitys siitä, mitä tämän ympärillä tapahtuu. Siksi ei olekaan ihme, että tilannekuvan muodostamiseen panostetaan. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii tilannekeskus, jonka tehtävänä on tuottaa eri viranomaisilta ja avoimista lähteistä saatujen tietojen pohjalta reaaliaikaista turvallisuustapahtumatietoa valtionjohdolle.
    (lue lisää...)
  • 21.12.2017 Onko fantasiaurheilua e-urheilua aidoimmillaan?
    Moni pikkupoika fantasioi jalkapalloammattilaisen elämästä tai urasta NHL:ssä. Vanhemmat hymyilevät vaikka tietävät, että haaveet jäävät todennäköisesti toteutumatta. Haaveilu nähdään harmittomana ja luonnollisena osana lapsen kasvua.
    (lue lisää...)
  • 13.11.2017 Roskasta rahaa eli "from trash to cash"
    ’Trash’ on englantia ja tarkoittaa Merriam-Websterin sanakirjan mukaan asiaa, jolla on vähän tai ei lainkaan arvoa (something worth little or nothing). Roskaksi leimaaminen on tehokas tapa ilmaista oma suhtautumisensa puheena olevaan asiaan. Ongelmalliseksi roska-kortin vilauttamisen tekee se, että kysymys on usein subjektiivisesta tulkinnasta. Se, mikä on yhdelle roskaa, voi olla toiselle jotakin aivan muuta.
    (lue lisää...)
  • 25.10.2017 Wow, mikä reissu!
    Metaforalla tarkoitetaan vertaukseen perustuvaa kielikuvaa. Metaforan alkuperä on kreikan kielessä, verbissä ’metapherein’, joka tarkoittaa suomeksi siirtämistä. Metaforassa siirto tarkoittaa sitä, että kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa samaistetaan toisiinsa tavalla, joka edellyttää tulkitsijalta kykyä ymmärtää sitä kontekstia, jossa vertaus esitetään.
    (lue lisää...)
  • 13.10.2017 Kun tappio maistuu voittoa makeammalta
    Kontrafaktuaalinen ajattelu tarkoittaa vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen pohdiskelua ja niillä spekulointia. Kysymys on yhdenlaisesta jossittelusta, jossa huomio kiinnitetään toteutumattomiin vaihtoehtoihin. Joskus vaihtoehto on parempi kuin toteutunut, toisinaan taas ei.
    (lue lisää...)
  • 12.09.2017 Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla
    Totuuden sanotaan olevan sodan ensimmäinen uhri. Voi olla, mutta ei totuus ole turvassa rauhankaan aikana. Totuuden puolesta ollaan huolissaan syystä, sillä onhan esimerkiksi Yhdysvaltojen presidenttinä mies, joka kutsuu itselleen epämieluisia tosiasioita häpeilemättä valheiksi. Donald Trumpin puheissa ei ole kysymys politiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioita painotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta.
    (lue lisää...)
  • 25.08.2017 Kun hyökkäys on paras puolustus
    Digitalisaatio kohtelee eri toimialoja eri tavoin, mutta silti on vaikea löytää toimialaa, joka olisi sille täysin immuuni. Laakereille ei pidä jäädä makaamaan, sillä diginukkujille on tiedossa kalsea herätys.
    (lue lisää...)
  • 21.06.2017 Toronto Blue Jays–Texas Rangers 3–1. So what?
    Edward ”Ted” S. Rogers Jr. (1933–2008) oli torontolainen miljardööri, joka rakensi omaisuutensa kaapeli-tv- ja teleoperaattoribisneksessä. Rogers on kuollut, mutta miehen kädenjälki näkyy Torontossa. Torontolaiset yliopistot ovat nimenneet miehen mukaan tiedekuntiaan ja laitoksiaan.
    (lue lisää...)
  • 07.06.2017 Normaaliksi ei synnytä, normaaliksi tullaan
    "V***u, et säkään oo ihan normaali!" En tiedä, mitä nuori haluaa sanoa, mutta epäilen, että tuomion takana on nuoren sosiaalisessa piirissä jaettu enemmän tai vähemmän yhteinen käsitys normaaliuden ja epänormaaliuden kriteereistä.
    (lue lisää...)
  • 10.05.2017 Polta merkki, älä koko metsää!
    Tarinan mukaan 'brändi' juontuu etymologisesti hollanninkielen verbistä ’brand’, joka tarkoittaa karjan polttomerkitsemistä siihen erikseen suunnitellulla työkalulla. Sittemmin brändillä on tavanomaisesti viitattu yrityksen, henkilön, alueen tai jonkin muun kohteen ympärille muodostuneeseen positiiviseen mielikuvaan.
    (lue lisää...)
  • 28.04.2017 Urheiluorganisaation johtaminen on ”business case”, joka pätevöittää moneen tehtävään
    Donald Trump on huomannut, että valtiota ei voi johtaa kuten yritystä. Vaalilupaukset eivät hevin käänny päätöksiksi saati niiden toimeenpanoksi. Obamacaren alasajo ja muslimimaihin kohdistunut porttikielto ovat hyviä esimerkkejä monimutkaisista asioista, joista on helppo tviitata, mutta joiden toteuttamisen tiellä on monia taloudellisia, poliittisia ja juridisia esteitä. Hyvä niin, sillä ilman pidäkkeitä edessä olisi aiempien hallintojen saavutuksia tuhoava, ei uutta luova kaaos.
    (lue lisää...)
  • 07.04.2017 Resilienssi lisää yritysten vikasietoisuutta
    Vikasietoisuudella tarkoitetaan koneen rakenteellista ratkaisua, jonka avulla kone voi jatkaa toimintaansa häiriötilanteessa, koska sen muut osat korvaavat vikaantuneet toiminnot. Vikasietotila on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun tietokonetta epäillään haittaohjelman saastuttamaksi. Vikasietotila mahdollistaa koneen käynnistämisen, mutta blokkaa useissa tapauksissa haittaohjelman.
    (lue lisää...)
  • 04.04.2017 Onko lohkoketjuteknologia jakamistalouden muutosajuri?
    Sopimus on kahden tai useamman osapuolen hyväksymä asiaintila. Sopimukset ovat tarpeellisia, olipa kysymys autokaupasta, työsuhteesta tai perinnönjaosta. Ilman sopimuksia kaupankäynti olisi melko hankalaa. Harva meistä uskaltaisi ottaa esimerkiksi asuntolainaa ilman, että sopii lainanantajan kanssa korosta ja takaisinmaksuajasta. Vielä harvempi arvaisi laittaa säästöjään pankkiin, jos epäilisi, että ne sieltä häviävät. Sopimus on sen osapuolilta osoitus sitoutumisesta siihen, että ne hoitavat oman osansa. Riitatilanteissa sopimus antaa osviittaa syyllisestä ja tarjoaa suojaa syyttömälle.
    (lue lisää...)
  • 03.03.2017 Quo vadis, urheilufanittaminen?
    Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ihmiskunnan historia on täynnä fiksujen ihmisten ajatuksia tulevaisuudesta, joka ei kuitenkaan toteutunut. Toisaalta asioita on tapahtunut yllättäen ja ilman, että kukaan olisi osannut nähdä niitä etukäteen. Edellä sanottu ei tarkoita, etteikö tulevaisuuteen katsomista kannattaisi yrittää. Tulevaisuuteen voi ja pitää valmistautua vaikka siihen liittyykin paljon epävarmuutta.
    (lue lisää...)
  • 14.02.2017 Arvoa voi tuhota monin tavoin
    Harvat yritykset huijaavat tarkoituksella. Ongelmana on ennemminkin se, että yritykset eivät tunnista niitä kaikkia arvottamisen tapoja, joita tuotteiden ja palvelujen käyttämiseen liittyy.
    (lue lisää...)
  • 16.01.2017 Brändilähettilääksi ei synnytä, lähettilääksi tullaan
    Yritykset odottavat, että niiden työntekijät käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa asiallisesti ja noudattava hyviä tapoja. Yhä useammat yritykset haluavat työntekijöiltään kuitenkin huomattavasti enemmän.
    (lue lisää...)
  • 20.12.2016 Kun tiedosta tuli muovailuvahaa
    Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on poliittinen musta joutsen. Nassim Talebin tunnetuksi tekemällä mustalla joutsenella tarkoitetaan tapahtumaa, jonka todennäköisyys on pieni, mutta joka ei toteutuessaan jää keneltäkään huomaamatta. Trumpin vaalivoitto ja aiemmin kesällä brittien brexit-äänestys eivät hämmästytä ainoastaan lopputuloksensa vuoksi vaan myös siksi, että molemmissa äänestyksissä asiantuntijat olivat melko yksimielisiä päinvastaisista tuloksista. Vielä presidentinvaalien aattona asiantuntijat löivät vetoa Clintonin puolesta 80–20-suhteella.
    (lue lisää...)
  • 02.12.2016 Twiitti päivässä pitää urheilijan kiinnostavana yleisön ja sponsoreiden silmissä
    Arjen vuorovaikutus on teatteria, jossa itsestä luodaan, esitetään ja ylläpidetään haluttua vaikutelmaa muille.
    (lue lisää...)
  • 12.11.2016 How do we invest in well-being?
    Social investment refers to investing money or work contribution in the well-being of people and communities. It’s not about income transfer but activity, which aims at the permanent improvement of the ability to function of people in need of help.
    (lue lisää...)
  • 03.11.2016 D-pilleriä etsimässä
    "Digiloikka tuntuu muurahaisen askeleelta pimeässä ja haparoiden". Lainaus on Hesarin jutusta (4.10.2016), jossa käsitellään Helsingin opetustoimen yritystä istuttaa digitaaliset välineet nykyistä paremmin koululaisten arkeen. Digitalisaatio saa kyytiä sekä oppilailta että opettajilta. Tyypillistä muutosvastarintaa vai aiheellista kritiikkiä?
    (lue lisää...)
  • 25.10.2016 Quo vadis, sosiaalinen investointi?
    Investointi on nykyajassa tapahtuvaa panostamista asioihin, jotta ne olisivat tulevaisuudessa paremmin. Investointeihin ryhdytään, jotta kehitys etenisi haluttuun suuntaan. Lentoyhtiö investoi laivueeseen, jotta se voi jatkossa operoida lentomaileja pienemmillä kustannuksilla. Taloyhtiö uusii käyttöikänsä päähän tulleet vesiputket, jotta se välttäisi kalliiksi käyvät vesivahingot. Opiskelija käyttää aikaansa kirjojen ääressä, koska luottaa hyötyvänsä siitä myöhemmin työmarkkinoilla. Investointeihin sisältyy ajatus siitä, että tuotoksia arvioidaan suhteessa panoksiin. Periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä joskus vaikeaa, sillä investointien vaatimia panoksia ja tuotoksia ei ole aina helppoa määritellä. Kone- ja laiteinvestointien kustannus–hyötyanalyysi on helppoa, jos sitä vertaa esimerkiksi osaamiseen kohdistuviin investointeihin. Harva meistä tietää, mille osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää.
    (lue lisää...)
  • 11.10.2016 Arvo ei ole kohteessa vaan kokemuksessa
    Arvo on kaunis ja moneen käyttöön sopiva sana. Ilman arvoa kielemme muuttuisi köyhemmäksi. Arvo on suosittu pari lukemattomissa yhdyssanoissa, kuten arvopaperi, tasa-arvo, huomioarvo, arvosana ja arvonimi. Suosion ohella arvo on positiivisesti latautunut käsite, sillä se sisältää lupauksen jostakin hyödyllisestä, jota kannattaa tavoitella. Arvoon liittyy myös ripaus uhrausta, sillä arvon ei odoteta syntyvän tyhjästä vaan työn tuloksena. Olipa kysymys maan hinnan tai jonkin muun asian ansiottomasta arvonnoususta, sitä on tapana paheksua.
    (lue lisää...)
  • 23.09.2016 Suoremmin, luovemmin, osallistavammin - Arvon yhteisluontia sosiaalisessa mediassa
    Urheilu tarjoaa puheenaiheita kahvipöytiin ja netin keskustelufoorumeille. Omien puolta pidetään intohimoisesti ja vihollisen kannattajille vinoillaan aina kun tilanne vain sen sallii. Urheilu on täynnä symbolisia tekoja, jotka eivät helposti aukea ulkopuolisille.
    (lue lisää...)
  • 31.08.2016 Maslow ei tiedä, mitä asiakkaasi oikeasti haluaa
    Halu tarkoittaa taloudellisena käsitteenä ihmisen kokemaa tarvetta saada jotakin. Halu voi syntyä monesta eri syystä. Joskus sen laukaisee tuotteen ominaisuus, joka saa sen erottumaan kilpailevista tuotteista. Toisinaan halu syntyy, kun ihminen kokee tyytymättömyyttä tilanteeseensa ja haluaa muuttaa sitä. Halulla ja tarpeella on yhteytensä, mutta ne eivät ole synonyymeja. Halulla on useimmiten selkeä kohde (esim. punainen auto), kun taas tarpeet (esim. turvallisuudentarve) ilmenevät monesti jäsentymättöminä kokemuksina.
    (lue lisää...)
  • 01.08.2016 Sävyanalyysi on yrityksen some-palohälytin
    Tietokoneiden laskentatehon kasvu on tehnyt mahdolliseksi sosiaalisessa mediassa syntyvien ja leviävien asioiden ja ilmiöiden konepohjaisen analysoinnin. Tutkimusyhtiö Gartnerin hype-käyrän mukaan sosiaalinen analytiikka ja erityisesti tunteita ja mielipiteitä ilmentävien sisältöjen automaattinen luokittelu eli sävyanalyysi on yksi nopeimmin kasvavista tietoteknologian sovellutusalueista. Sävyanalyysi on menetelmä, jonka avulla ihmisten kirjoittamien viestien sanoista ja muista tekstielementeistä tunnistetaan ja analysoidaan tunteisiin ja mielipiteisiin viittaavia piirteitä.
    (lue lisää...)
  • 23.06.2016 Urheilija voi olla hyvä tarina vaikkei aina voittaisikaan
    Maailmanluokan brändit sijoittavat isoja rahasummia urheilusponsorointiin. Menestyviin ja valovoimaisiin urheilutähtiin investoidaan, koska brändit janoavat tähtien ympärille syntyvää myönteistä mainetta. Liittämällä itsensä kilpakenttiä dominoiviin urheilijoihin ja joukkueisiin brändit haluavat olla kertomassa tarinaa, jolla ne voivat erottautua kilpailijoistaan. Urheilu on postmoderni leirinuotio, joka kokoaa ihmisiä yhteen ihonväristä ja uskonnosta riippumatta.
    (lue lisää...)
  • 02.06.2016 Epäonnistua voi sekä hyödyllisellä että haitallisella tavalla
    Onnistuminen on aivokemiallisesti palkitsevaa. Onnistuminen tuottaa mielihyvähormonia ja saa ihmisen hyvälle tuulelle. Mitä vaativammassa tehtävässä ihminen onnistuu, sitä suurempi on sen tuottama tyydytys. Onnistuminen itsensä tai muiden asettamissa tehtävissä on arvokasta myös siksi, että se auttaa ihmistä lunastamaan paikkansa sosiaalisessa yhteisössä. Politiikasta tuttu bandwagon-ilmiö (voittajan seuraaminen) vaikuttaa sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Onnistuminen tuottaa suosiota ja suosio vetää puoleensa. Epäonnistumisen kanssa on toisin. Epäonnistuminen on psykologisesti kuormittava tapahtuma. Tavoitteesta jääminen voi synnyttää stressiä ja saada ihmisen epäilemään omia kykyjään. Epäonnistuminen voi olla myös yksilöä sosiaalisesti stigmatisoiva tapahtuma - polttomerkki, joka asemoi ihmisen suhteessa muihin.
    (lue lisää...)
  • 18.05.2016 Onko 50 minuuttia paljon vai vähän?
    50 minuutissa kulkee Pendolinolla Helsingistä Lahteen. Vuodessa on 365 päivää, joten minuutteja siihen mahtuu 525 600. 50 minuuttia vuoden jokaisena päivänä vastaa noin 13 vuorokautta. Suomalaiseksi lomaksi lyhyt periodi, mutta herkkua, josta vain harvat amerikkalaiset voivat nauttia.
    (lue lisää...)
  • 29.04.2016 Hyviä asiakaskokemuksia voi rakentaa sekä mielihyvän saavuttamisen että mielipahan välttämisen varaan
    Kilpailuetu tarkoittaa yrityksen tapaa toimia tavalla, joka erottaa sen positiivisesti kilpailijoistaan. Etu voi perustua esimerkiksi yrityksen ylivertaiseen logistiseen osaamiseen, ainutlaatuiseen patenttisalkkuun tai innovoivaan henkilökuntaan. Vallitsevan käsityksen mukaan kestävää kilpailuetua ei voi rakentaa hinnan, tuotteiden teknisen laadun tai asioinnin helppouden varaan, sillä ne tulkitaan ns. hygieniatekijöiksi, joiden on oltava kunnossa, mutta jotka eivät kuitenkaan tarjoa riittävästi erottautumisen mahdollisuuksia. Näinköhän?
    (lue lisää...)
  • 12.04.2016 Ei kerrota niille!
    Eduskunnassa odotetaan arvokasta käyttäytymistä. Eduskunnan tapakulttuuriin kuuluu, että valehtelu-sanan käyttöä vältetään viimeiseen asti. Siksi faktoihin luovasti suhtautuvan edustajan sanotaan syyllistyvän valehtelun sijaan muunnellun totuuden puhumiseen.
    (lue lisää...)
  • 18.03.2016 Kovaa peliä Bostonissa - miten data-analytiikka muuttaa urheilua?
    Boston tunnetaan paitsi huippuyliopistoistaan ja Kennedyn klaanista myös kaupungissa majaansa pitävistä urheilujoukkueista. Boston Celtics on voittanut NBA:n mestaruuden ennätykselliset 17 kertaa. Huonosti ei ole mennyt muillakaan joukkueilla, sillä Boston Red Soxilla on kahdeksan MBL:n mestaruutta, Boston Bruinsilla kuusi NHL:n Stanley Cup-pokaalia ja New England Patriotsilla neljä NFL:n Super Bowl-voittoa. Urheilu voi ja elää hyvin Bostonissa.
    (lue lisää...)
  • 01.03.2016 Kuka pelkää uutta teknologiaa?
    Älykännykät ovat haitaksi lasten fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Ne turmelevat sekä mielen että ryhdin. Kännykät ovat syyllisiä keskittymisongelmiin ja lisäävät koulukiusaamista. Kyynisimmät ennakoivat, että soteuudistus on lastenleikkiä verrattuna niihin haasteisiin, joita syntyy, kun kävelevät zombiet tulevat polvi- ja lonkkaleikkausikään. Teinien kohdalla kännykät ovat suoranaisia helvetinkoneita, sillä ne tukahduttavat sukupolvien väliset keskusteluyrityksetkin.
    (lue lisää...)
  • 13.02.2016 Kompleksisuusajattelu auttaa ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä ja tapahtumia
    Yritysmarkkinoilla on käynnissä isojako, joka näkyy yritysten elinkaarten lyhenemisenä. Uudet teknologiat ja digitalisaatio vaikuttavat siihen, että yrityksiä fuusioituu ja ajautuu konkurssiin kiihtyvällä tahdilla. Samanaikaisesti uusia yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Niistä monet tavoittelevat nopeaa kasvua ja globaalia liiketoimintaa (born global). Joistakin kehittyy yksisarvisia (unicorn), joiksi kutsutaan ei-julkisia yli miljardin euron arvoisia yrityksiä. Kansainvälisessä bisneksessä miljardin raja ei ole merkittävä. Olennaisempaa onkin, että nämä yksisarviset muuttavat toimialansa pelisääntöjä ja ansaintalogiikoita. Orgaanisen kasvun sijaan ne tavoittelevat eksponentiaalista kasvua. Esimerkkeinä majoitusbisnestä mullistava Airbnb ja henkilökuljetuksen sääntöjä uusiksi kirjoittava Uber.
    (lue lisää...)
  • 08.02.2016 Tackling the unknown future
    How does the refugee crisis influence European welfare societies? Is ‘big data’ a remedy for productivity challenges in healthcare or is it only one new threat to citizens’ privacy? Does the significance of investors’ ethical considerations boost the rise of socially responsible investment policies? How does climate change impact migration within and between countries and continents?
    (lue lisää...)
  • 22.01.2016 Arvostusta voi hankkia muttei ostaa eikä myydä
    Jos maailmassa äänestettäisiin arvostetuimmasta ihmisestä, Nelson Mandela olisi vahvoilla. Mandelan työtä tasa-arvon puolesta ja rotusortoa vastaan arvostetaan laajalti. Mandela oli tavoitteissaan tinkimätön. Vaikka taistelussa turvauduttiin välillä myös kättä pidempään, Mandela muistetaan ennen kaikkea hänen tavastaan ottaa huomioon poliittiset vastustajansa. Edes 27 vuotta karulla Robben Islandin vankilasaarella ei saanut miestä katkeraksi. Päinvastoin vapauduttuaan mies teki kaikkensa sen puolesta, että Etelä-Afrikan mustien syrjintä ei korvautunut valkoihoisiin kohdistuvalla syrjinnällä. Mandela antoi vastustajilleen anteeksi tavalla, jota arvostettiin rintamalinjan molemmin puolin. Mandela teki asioita, jotka toivat hänelle arvostusta. Arvostus oli Mandelalle poliittista pääomaa, jonka avulla hän edisti tavoitteitaan. Helppo ymmärtää, mutta vaikea toteuttaa.
    (lue lisää...)
  • 03.01.2016 Pitääkö yrityksen pyytää anteeksi?
    Useimmille meistä on lapsena opetettu, että kun teemme väärin, meidän on pyydettävä anteeksi. Anteeksipyytämällä emme saa tehtyä tekemättömäksi, mutta sen avulla voimme kertoa olevamme pahoillamme ja osoittaa myötätuntoa loukatulle.
    (lue lisää...)
  • 05.11.2015 Kun vähemmän on enemmän
    Innovaatiolla tarkoitetaan toiminnallistettua uudistusta. Innovointikykyä pidetään yritysten olemassaolon välttämättömänä ehtona. Erityisesti kuluttajabisneksessä innovaatioiden tarpeellisuutta perustellaan asiakkaiden todellisten sekä markkinoinnilla ovelasti luotujen tarpeiden kyltymättömyydellä. Innovointi tarjoaa yrityksille keinon, jonka avulla ne voivat erottautua kilpailijoistaan.
    (lue lisää...)
  • 23.10.2015 British European Airwaysin lento 609
    Torstai 6.2.1958 oli synkkä päivä eurooppalaiselle ilmailuhistorialle, sillä Airspeed ambassador murskaantui yrittäessään kolmatta kertaa nousta jäiseltä kiitotieltä Munchenin vanhalta Riem-lentokentältä. Päivä muistetaan myös urheilupiireissä. Lentokoneessa oli mukana Manchester Unitedin joukkue, joka oli paluumatkalla voittoisasta Jugoslavia-ottelusta. Joukkue menetti onnettomuudessa 8 pelaajaa sekä valmentajia ja lehtimiehiä. Menehtyneitä oli yhteensä 23, kun koneessa matkustajia oli 43.
    (lue lisää...)
  • 17.09.2015 Some-kansa on puhunut - onko kukaan kuunnellut?
    Digitalisaatio muuttaa arkeamme hämmästyttävällä nopeudella. Yhä suurempi osa valveillaoloajastamme kuluu digitaalisia sisältöjä kuluttaessa ja tuottaessa. Musiikin striimaus, elokuvien katsominen, nettipelit ja yhteisösivustoilla viestittely ovat digitalisaation näkyvimpiä muotoja. Kuten usein ennenkin, nuoret etenevät kehityksen eturintamassa. Vaikka tulevaisuuden ennustamiseen liittyykin aina epävarmuutta, voi hyvin olla, että kymmenen vuoden kuluttua elämme maailmassa, jossa teleporttaamme itsemme kolmiulotteisina paikasta toiseen.
    (lue lisää...)
  • 28.08.2015 Jotta totuus ei palaisi olympiatulessakaan
    Aristoteleen totuusteorian mukaan ”on epätotta sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole. Vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.” Yksinkertainen periaate, jonka toteuttamisen kanssa käy vähän niin ja näin.
    (lue lisää...)
  • 28.06.2015 Ansaitseeko urheilujohtaminen oppiaineen statuksen?
    Pitäisikö urheilujohtamista lähestyä omana oppiaineenaan, jolla on oma teoriaperustansa ja käsitteistönsä? Vai onko kysymys sittenkin ”vain” yhdestä kontekstista, johon voidaan soveltaa organisaatio- ja johtamistutkimuksen piirissä kehitettyjä teorioita ja käsiteapparaatteja?
    (lue lisää...)
  • 01.04.2015 Oivahymyjä ja hapannaamoja
    Vau-kokemuksella tarkoitetaan tuotteen tai palvelun käyttäjän ennakko-odotukset ylittävää ja yllättävää kokemusta. Parhaimmillaan kysymys on voimaannuttavasta kokemuksesta, joka stimuloi asiakkaan endorfiinin tuotantoa. Asiakkaan yksilölliset tarpeet ennakoiva palvelu tuottaa mielihyvää ja piristää päivää. Toistuvien vau-kokemusten tuottamisen seurauksena on brändin ja asiakkaan välinen vahva sidos, joka kantaa myös tilanteissa, joissa asiat ovat menneet syystä taikka toisesta pieleen.
    (lue lisää...)
  • 27.03.2015 Urheilusponsoroinnista arvolähtöiseen symbioosiin
    Urheilu on suuressa maailmassa suurta bisnestä. Amerikkalaisten ammattilaisliigojen, NFL:n, NBA:n ja NHL:n liikevaihdot lasketaan miljardeissa dollareissa. Yksittäisten pelaajien palkkiot yltävät kymmeniin miljooniin dollareihin. Myöskään eurooppalaisissa suurissa jalkapalloliigoissa ei napeilla pelata. Esimerkiksi Valioliigan otteluiden televisiointioikeuksista vuosille 2016–2019 maksettiin 7 miljardia euroa. Tämä tekee noin 10 miljoonaa euroa jokaista ottelua kohden. Pelaajat ja yhä useammin myös kokonaiset joukkueet ovat kauppatavaraa. Hieman kärjistäen: siellä pelataan, missä on parhaimmat ansaintamahdollisuudet.
    (lue lisää...)
  • 02.02.2015 Tunteiden ristiriita luovuuden lähteenä
    Luovuus on prosessi, jossa syntyy uusia ajatuksia ja ideoita. Luovuus ilmenee uusien yhteyksien löytämisenä ja keksimisenä. Tietokirjailija Jaana Venkulan osuvan kuvauksen mukaan luovuus ei tarkoita sen enempää hulluutta kuin syntymälahjana saatua ominaisuuttakaan, vaan kysymys on taidosta, jota voi harjoittaa ja tukea. Jos hyvin käy, luovuus synnyttää flow'n – positiivisen ja itseään vahvistavan kierteen, jossa ajan kulu unohtuu ja tuloksia syntyy.
    (lue lisää...)
  • 05.12.2014 Kateus on paitsi inhimillistä myös hyödyllistä
    Kateus on yksi ihmisen perustunteista. Vaikka kateuden tunnistavat kaikki, vain harva myöntää sen vaikuttavan omaan toimintaansa. Tämä on ymmärrettävää, sillä kateuteen liittyy sen kohteena olevan toimijan panettelua ja vastoinkäymisestä iloitsemista. Ikäviä asioita, joita ei mielellään itsessään näe. Yksi länsimaisen filosofian jättiläisistä, Immanuel Kant (1724–1804) määritteli kateelliset ihmiskunnan vihollisiksi.
    (lue lisää...)
  • 08.10.2014 Mikäs kiire tässä? Jonottamisen sietämätön vaikeus
    "Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kävin uusimassa reseptin. On kaksi jonoa, toiseen painetaan numerolappu koneesta ja toisessa jonotetaan sen mukaan, kun on jonoon tultu. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Minkä takia tullaan väärään jonoon, painellaan niitä nappuloita niin kuin se olisi joku hedelmäpeli? Eikä se ole vain apteekin jono, joka yskii. Pankkiautomaatilla kaivellaan käsiveskaa taikka mölistään kavereitten kanssa. Sitten makustellaan tunnuslukua, vaikka sen pitäisi tulla kuin ajatus. Sitten kokeillaan sen jokainen kortti sen jokaiseen reikään." (Tuomas Kyrö, Mielensäpahoittaja).
    (lue lisää...)
  • 05.09.2014 Valittamatta jättävä asiakas on yritykselle potentiaalinen riski
    Asiakkaiden valituskäyttäytyminen on muuttunut. Monet yritykset ovat huomanneet, että asiakkaiden antama palaute on aiempaa agressiivisempaa. Ääritapauksissa sanojen avuksi otetaan kädet ja valitettavasti joskus myös kättä pidempää.
    (lue lisää...)
  • 18.06.2014 Kohta on jo syksy
    ”Sandaalit jalkaan ja kravatti pois, vanhat bermudashortsit löytää jos vois, Havaiji-paita mut nuoreksi saa, nyt on elämä niin upeaa”. Matin ja Tepon mukaan ”kesäloma toimii kun sen oikean kohtaa”. Näinköhän? Iskelmälyriikkaa ei luonnollisesti pidä ottaa kirjaimellisena todellisuuden kuvauksena, sillä kysymys on ennemmin toiveiden tai pelkojen projisoinnista ja retoriikasta, jonka suhde todellisuuteen on useimmiten häilyvä. Eihän kukaan oikeasti usko, että ”tykkään susta niin että halkeen”.
    (lue lisää...)
  • 28.04.2014 Tunne vie ja brändi vikisee
    Brändi ei ole tuotemerkki, joka liimataan tuotepakkaukseen, vaan subjektiivinen kokemus, jonka asiakas liittää yritykseen, sen tuotteisiin ja palveluihin. Brändi ei ole yrityksen saneltavissa, sillä kysymys on aina vuorovaikutuksesta yrityksen ja sen asiakkaiden välillä. Brändi näkyy sekä taseessa että tuloslaskelmassa. Houkutteleva brändi saa ovipumpun käymään ja kassakoneen kilisemään. Parhaimmillaan brändi on erottautumistekijä, joka saa asiakkaan maksamaan premiumia. Hyvä brändi on yritykselle arvokasta pääomaa myös siksi, että se suojelee, kun jokin menee pieleen.
    (lue lisää...)
  • 09.04.2014 Kyllä kansa tuntee
    Talouselämän Olli Ainolan mukaan sunnuntai 23.3. oli Jyrki Kataisen pääministeriuran kurjin päivä, sillä hallitus joutui nöyrtymään ja pyytämään televisiokameroiden edessä opposition tukea sote-uudistukselleen. Toimittajan analyysi saattoi hyvinkin osua kohdalleen, sillä ilmoittihan Katainen lauantaina 5.4. tekevänsä tilaa vereksille voimille.
    (lue lisää...)
  • 23.03.2014 Ääni ratkaisee
    Kun asiakas saa huonoa palvelua tai kun tuote ei vastaa asiakkaan odotuksia, on pettyneellä asiakkaalla kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin hän voi jatkaa asiakassuhdetta kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toiseksi asiakas voi valittaa huonosta palvelusta tai tuotteessa havaitsemistaan puutteista joko suoraan yritykselle tai perhe- ja ystäväpiirissään. Kolmantena vaihtoehtona on asiakassuhteen lopettaminen. Siinä missä ensimmäinen vaihtoehto on passiivista ja alistuvaa sopeutumista, edustavat kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa aktiivista ja tilanteen korjaamiseen tähtäävää toimintaa. Taloustieteilijä Albert O. Hirschmania (1915–2012) väljästi tulkiten ensimmäinen vaihtoehto ei edes ole vaihtoehto, sillä pettynyt asiakas käyttää aina joko ääntään (voice) tai jalkojaan (exit).
    (lue lisää...)
  • 23.02.2014 Moitittavaa ja arvostettavaa epäonnistumista
    Suomella on ongelma. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan meillä vallitsee ”kielteinen ilmapiiri, joka vaikuttaa suoriutumiseemme" (HS, 13.1.14). Katainen pahoittelee tilannetta, sillä hän pelkää sen johtavan kulttuuriin, jossa uudet ajatukset ja ideat ammutaan alas ilman asianmukaista keskustelua. Kielteiseen ilmapiiriin on törmännyt myös filosofi Pekka Himanen esitellessään Kestävän kasvun malliaan. Himasen mukaan häpeän ja kateuden teemat leimaavat nyky-Suomea. Taloudellisen kestävyysvajeen lisäksi vaivanamme on henkinen kestävyysvaje. Kataisen ja Himasen analyysit saavat tukea filosofi Ilkka Niiniluodolta. Niiniluoto on diagnosoinut ”moraalisen hämmennyksen”, joka on lamaannuttanut ”luovuutta, uudistushalua, rohkeutta ja päättäväisyyttä koko yhteiskunnassa”.
    (lue lisää...)
  • 21.01.2014 Sosiaalisessa mediassa ei ole portinvartijoita
    Sosiaalinen media muuttaa yritysten toimintaympäristöä riippumatta siitä, halusivat ne sitä tai eivät. EVAn parin vuoden takaisessa raportissa esitetään osuvasti, että sosiaalinen media puhkoo reikiä yritysten seiniin ja lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Sosiaalipsykologi Erving Goffmania (1922–1982) mukaillen mediatutkimuksen professori Seija Ridell on todennut, että sosiaalinen media on muuttanut ’goffmanilaiset’ säännöt siitä, miten toimitaan ”lavalla ja lavan takana”. Yksityisestä on tullut julkista. Yhtenä osoituksena tästä sana selfie (”meitsie”), joka valittiin arvovaltaisen Oxfordin sanakirjojen (Oxford Dictionaries) Vuoden Sanaksi 2013.
    (lue lisää...)
  • 01.01.2014 Negatiivisuus - ehtymätön ja alihyödynnetty arvonluonnin lähde
    Tuskin löytyy suomalaista, joka ei olisi kuullut tarpeesta tehdä päätöksiä, jotka lisäävät yritysten kilpailukykyä ja pienentävät julkisen talouden kansantuoteosuutta.
    (lue lisää...)

Twitter Facebook Linkedin Instagram

Copyright Harri Jalonen  |  Tietosuojaseloste  |  Palvelun toteutus: JPmedia