Nyt on hyvä hetki rakentaa muutoskyvykästä valtionhallintoa
Monet viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että toimintaympäristömme ei ole samalla tavalla hallittavissa ja ennakoitavissa oleva kuin ennen. Myös julkishallintoon tarvitaan muutoskyvykkyyttä, joka tarkoittaa erityisesti epävarmuuden sietokykyä ja tulevaisuusorientoitunutta, rajat ylittävää yhteistyötä.
Sen lisäksi, että hallinnossa on kykyä ratkaista päivänpolttavia ongelmia, pitää katsetta siirtää yhä enemmän tulevaisuuteen ja kykyyn ratkaista ongelmia, joita ei vielä tunneta eikä tunnisteta. Toimintaympäristön kompleksisuus edellyttää valtionhallinnolta kykyä elää osana systeemejä, joiden kehkeytymistä ei voi luotettavasti ennakoida ja joita ei kyetä täysin kontrolloimaan. Hallinnan ja pysyvyyden tavoittelun rinnalla ja sijaan tulee siis lisätä kyvykkyyttä toimia epävarmuuden ajassa. Yhteinen tilannekuva ja siitä jalostuva tilanneymmärrys edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja toimintaympäristön muutosten tulkintaa yhdessä. Resilienssin kasvattamista tarvitaan sekä yksilöiden että organisaatioiden ja instituutioiden tasolla.
Yhteistyö on vastuullista, säästää resursseja ja lisää toiminnan vaikuttavuutta
Vastuullisuus on kaiken julkisrahoitteisen toiminnan keskiössä. Vastuullinen toiminta kattaa sekä taloudellisen, sosiaalisen että ympäristönäkökulman. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että ollaan kiinnostuneita oman toiminnan vaikutuksista muihin ja otetaan vastuuta laajemmista asiakokonaisuuksista. Tämä ns. virkavastuu 2.0 edellyttää systeemistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Kokonaisvaltaisella näkökulmalla taklataan osaoptimoinnin synnyttämää tehokkuusharhaa ja säästetään resursseja.
Sektori- ja hallinnolliset rajat ylittävällä yhteistyöllä on myös mahdollista parantaa toiminnan vaikuttavuutta. Iso osa vaikuttavuudesta on sellaista tekemistä, jolla ei ole kustannuksia lisäävää vaikutusta, pikemminkin päinvastoin. Kyse on pitkälti siitä, miten toimimme. Koska vaikuttavuus syntyy vain yhdessä tekemällä, sisältää vaikuttavuuslähtöinen toiminta jo lähtökohtaisesti ajatuksen resurssien (ml. osaaminen ja työpanos) yhteiskäytöstä.
Painopisteen siirtäminen tehokkuudesta vaikuttavuuteen haastaa perinteistä talouteen, tehokkuuteen ja suoritteisiin perustuvaa tulosten mittaamista. Jälkikäteen tapahtuvan mittaamisen rinnalle tarvitaan myös kokonaisuuksia paremmin kuvaavia mittareita sekä arviointia, joka ennakoi tulevaa ja kiinnittää huomiota asioiden välisiin suhteisiin.
Osaaminen palvelemaan ihmiskeskeistä yhteiskuntaa ja julkisia palveluja
Julkishallinnossa osaamisen kasvattamisessa on kyse ennen kaikkea siitä, että luodaan sellaisia uusia, ihmiskeskeisiä toimintamalleja, rakenteita ja alustoja, joilla viranhaltijat ja organisaatiot pystyvät luomaan arvoa yhdessä – sekä keskenään että yhteistyössä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Julkishallintoa ja koko yhteiskuntaa uudistava oppiminen tapahtuu toisiinsa kytkeytyvinä tapahtumina joissa toimijat eri puolilta hallintoa ja yhteiskuntaa oppivat toinen toisiltaan.
Yksilön kehittämisen lisäksi tarvitaan yhteisen tilannekuvan, yhteistyössä kehittämisen ja yhdessä oppimisen tukea ja rakenteita. Yksilön osaamisen korostamisen sijaan tulee tukea yhteisöjen kyvykkyyden kasvattamista ja kykyä toimia osana laajempia vaikuttavuutta aikaansaavia ekosysteemejä. Myös henkilöstöjohtamista tulee suunnata mahdollistamaan edellä kuvattuja muutoksia.
Eihän tehdä vääriä asioita tehokkaasti tai käperrytä poteroihin?
Systeemisyyden ymmärtäminen haastaa hallintoa sekä sisältäpäin että suhteessa toimintaympäristöön ja koko yhteiskuntaan a) ajallisesti: katse tästä hetkestä tulevaisuuteen b) horisontaalisesti: yksin tekemisestä yhteistyöhön c) vertikaalisesti: hierarkioiden eri tasoilla.
Haaste on otettu vastaan eri puolilla julkishallintoa!
Työ 2.0 Lab –yhteisönä olemme järjestäneet mm. valmennusta ekosysteemien synnyttämisen ja niissä toimimisen tueksi, verkottaneet esihenkilöitä uusien toimintatapojen ja toimintakulttuurin ympärille sekä olleet käynnistämässä uusien tai vastikään valtiolla työnsä aloittaneiden virkamiesten verkostoa. Vastuullisuusviikkoa vietimme toukokuussa 2021 ja jatkoa seuraa tulevana syksynä. #TuunaaTyöValtiolla –kampanjalla haettiin ja jaettiin valtionhallinnon organisaatioissa hiljattain käyttöön otettuja uusia toimintamalleja. Tarkemmin siitä, mitä em. asioiden eteen on jo tehty, voit lukea mm. täältä ja täältä.
Kirjoitus on laadittu Virpi Einola-Pekkisen johdolla ja se on julkaistu Työä2.0 Lab -alustalla.
