Puoli miljardia ihmistä toimii polttoaineena urheilun ja e-urheilun hybrideille
Hybridi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Autoinsinöörille hybridi merkitsee ajoneuvoa, joka käyttää voimanlähteenään sekä poltto- että sähkömoottoria. Sotastrategi etsii hybridistä tehokasta perinteisen sodankäynnin ja epätavanomaisten keinojen yhdistelmää. Hallinnontutkija puhuu hybridihallinnasta, jolla hän viittaa julkisten ja yksityisten palvelujen yhteenliittymiin. Hybridi on kokonaisuus, joka syntyy kahdesta tai useammasta elementistä, mutta tekee sen tavalla, joka tuottaa kokonaisuuteen ominaisuuksia, joita ei löydy sen osista.
Mitä tekemistä hybridillä on urheilun kanssa? Vanhaa viiniä uudessa pullossa vai hyödyllinen tapa tarkastella urheilun tulevaisuutta?
Uskon, että paljonkin ja että kysymys ei ole pyörän uudelleenkeksimisestä.
Hybridit syntyvät tietoisen ja tavoitteellisen toiminnan tuloksena, mutta eivät ilman otollisia olosuhteita. Erityisesti teknologian kehittyminen vaikuttaa siihen, millaisia hybridejä muodostuu. Hybridisodankäynti on some-aikana kovasti erilaista kuin lankapuhelinten maailmassa.
Urheilun suhdetta teknologiaan on perinteisesti kuvattu kaksijakoiseksi: urheilusuoritusten parantamista tukeva teknologia on otettu käyttöön urheilijoiden ja valmentajien keskuudessa nopeasti, kun taas urheilun integriteettiä uhkaavaan teknologiaan on suhtauduttu varauksellisesti (Stewart & Smith 1999). Esimerkiksi jalkapalloilijoiden fyysisen suorituskyvyn ja joukkueiden taktisen osaamisen parantamista on toteutettu pitkään teknologian avulla. Sen sijaan vaikkapa videotuomaroinnin ja maalilinjateknologian käyttöönoton kanssa ei olla suuremmin hötkyilty.
Ajat muuttuvat ja urheilu sen mukana. Sen lisäksi, että harjoittelussa tuotetaan mittausteknologian avulla yksityiskohtaista tietoa urheilijoiden suorituskyvystä, myös kilpailuolosuhteissa teknologia on valjastettu tyydyttämään yleisön kognitiivisia ja emotionaalisia tarpeita. Esimerkiksi kansainvälisissä lentopallo-otteluissa valmentajat ovat voineet haastaa tuomarin tekemän ratkaisun jo useita vuosia. Videotarkistus otettiin käyttöön naisten EM-kisoissa Saksassa 2013. Jokaisessa erässä kummallakin joukkueella on kaksi haastomahdollisuutta. Videonauhalta katsotaan muun muassa, oliko pallo sisällä vai ulkona sekä pelaajien verkko-ja antennikosketuksia.
Vaikka teknologia onkin jo muuttanut urheilua, voi olla, että olemme nähneet vasta alkua siitä, mitä tuleman pitää. Teknologia on ajuri, mutta muuttuu puhuriksi, kun se muokkaa ihmisten käyttäytymistä.
Jos harrastaisin vedonlyöntiä, laittaisin rahani likoon e-urheilun ja perinteisen urheilun pohjalta muodostuvien hybridien puolesta. E-urheilun suosion nopea kasvu on tekijä, joka houkuttelee urheilutoimijoita yhteistyöhön, jonka seurauksena lajitoimijat ottavat ja saavat vaikutteita toisiltaan. Esimerkiksi NBA ilmoitti vastikään kehittävänsä koripallokatsojakokemuksen interaktiivisuutta AR-teknologiaan erikoistuneen Magic Leapin kanssa. Yhteistyön yhtenä keskeisenä esikuvana toimii e-urheilusta tuttu tapa tarjota katsojille osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi suoratoistopalvelu Twitchissä.
Urheilumaailma ei muutu yhdessä yössä. Muutos ottaa aina aikansa ja etenee luultavasti aalloissa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että urheilutoimijat haluavat rakentaa yhteistyötä e-urheilun suuntaan erityisesti siksi, että e-urheilu nähdään kumppanina, joka tarjoaa mahdollisuuksia urheilubrändin laajentamiseen. Urheilutoimijat perustavat e-urheilujoukkueita ennen kaikkea siksi, että ne arvioivat pystyvänsä niiden kautta tarjoamaan yrityskumppaneilleen uusia kohderyhmiä. Tavoite on looginen, sillä e-urheilu tavoittaa ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä kiinnostuneita perinteisestä urheilusta. Esimerkiksi Englannissa Valioliiga on perustanut For F1FA Sake -akatemian, jonka tehtävänä on auttaa Valioliiga-seuroja rekrytoimaan potentiaalisia e-urheilijoita. Jalkapallosta ja e-urheilusta on tullut joidenkin arvioiden mukaan erottamattomia kumppaneita. Liverpoolin toimitusjohtajan Peter Mooren mukaan jalkapallobrändien on mentävä sinne, missä ovat myös tulevaisuuden fanit: ”My dad took me to Anfield in 1959, I was four years of age and I have bled Red ever since. […] But my son may be the last generation in the Moore family that organically became a Liverpool fan because of me. […] If they are not going to do that then we have to go get them and build platforms they find relatable and literally talk to them like we are a video game.” (New York Times 16.3.2019.)
Yhdysvalloissa puolestaan NFL tekee yhteistyötä Epic Gamesin Fortnite-pelin kanssa. Pelin sisäiseen kauppaan tuli marraskuussa 2018 myyntiin pelihahmon ulkonäköön vaikuttavia NFL:n peliasuja. Molemmissa ammattilaisliigoissa e-urheiluun panostetaan, koska se on keino sekä vahvistaa että laajentaa liigojen ja niiden joukkueiden brändejä.
Urheilu- ja e-urheilutoimijoiden yhteistyö kertoo siitä, että kyse ei ole toisiaan korvaavista vaan toisiaan täydentävistä tavoista kuluttaa urheilua. Jo nyt saattaa olla niin, että yhä useammalle lapselle FIFA-peli on ensimmäinen ”kosketus” jalkapalloon. Kehitystä voidaan ihmetellä ja moralisoidakin, mutta haikailu menneeseen tuskin kannattaa tässäkään. Ehkä fiksumpaa on katsoa tulevaisuuteen ja pohtia millaisia strategisia mahdollisuuksia e-urheilun kasvu avaa.
Arvelen, että ammattilaisjoukkueen väreissä FIFAa pelaava e-jalkapalloilija edustaa ensimmäisen sukupolven hybridisaatiota. Urheilu ja e-urheilu tekevät yhteistyötä, mutta omissa lokeroissaan. Jo ensimmäisen sukupolven hybridisaatiossa rajat ovat kuitenkin häilyviä. Hyvänä esimerkkinä Saksan maajoukkueessa pelaava Toni Kroos, jonka kerrotaan pettyneen suorituskykypisteisiinsä FIFA18:ssa.
Uskon, että toisen sukupolven hybrideissä mennään astetta pidemmälle.
En tiedä, näemmekö kokonaan uusia urheilulajeja, mutta se näyttää melko ilmeiseltä, että e-urheilu on opettanut nuoret sukupolvet tavoille, jotka asettavat muutospaineita perinteiselle urheilulle. Voi olla, että 2000-luvulla syntynyt, tietokoneiden, pelikonsoleiden ja kännyköiden maailmassa varttunut penkkiurheilija odottaa, että hänellä on mahdollisuus osallistua urheilukokemusten tuottamiseen muutoinkin kuin kannustamalla omiaan, vinoilemalla vastustajille tai haukkumalla tuomaria. Jo nyt esimerkiksi Formula E-sähköautosarjassa katsojalla on mahdollisuus vaikuttaa kilpailun lopputulokseen. Antamalla äänensä suosikkikuljettajalleen voi myötävaikuttaa siihen, että kuljettajalla on käytössään 100 lisäkilowattia viiden sekunnin ajan. Tiukassa kilpailussa tämä saattaa riittää kisan voittamiseen.
Voi olla, että esimerkiksi tuomarin tekemän ratkaisun haastomahdollisuuden antaminen katsojille on liian radikaalia, eikä tapahdu lähiaikoina — jos koskaan. Toisaalta puoli miljardia e-urheilusta kiinnostunutta ihmistä saattaa houkutella yllättäviin avauksiin, sillä edelläkävijöille on luultavasti tarjolla mehukkaimmat palkinnot.
Kirjoitus on julkaistu VaCoSBE-blogissa 29.3.2019.
