Vastaatko, kun kollegasi soittaa?
Olet keskittynyt tekemiseesi, kun kollegasi soittaa. Miten toimit? Jatkat omaa tekemistäsi vai vastaat puhelimeen? Vastaamalla saatat menettää flow’si, vastaamatta jättämällä et taas tiedä, millä asialla kollegasi liikkuu.
Keskeytykset ovat yksilön kannalta häiritseviä. Tutkimus toisensa perään kertoo, että häiriöstä palautuminen ottaa aikansa (esim. Brumpy et al. 2019). Häiriön aiheuttama keskeytys riippuu monesta asiasta, kuten esimerkiksi keskeytyksen aiheuttaman katkon pituudesta ja keskeytyksen vaatimasta kognitiivisesta ponnistelusta. Ostolaskun hyväksyminen häiritsee vähemmän kuin tuiman asiakaspalautteen käsitteleminen.
Häiriöiden tarkastelu niitä kokevien yksilöiden näkökulmasta on ymmärrettävää, mutta riittämätöntä. Usein nimittäin häiriöt liittyvät siihen, että joku tarvitsee apuasi. Yksilön tuottavuus kärsii, mutta organisaation voi parantua. Näin ei tietystikään aina tapahdu, mutta ei se poissuljettuakaan ole.
Voivatko häiriöt näyttäytyä ongelman sijaan mahdollisuuksina, jos niitä katsoo tiedon hankinnan näkökulmasta?
Mahdollisesti, sillä tiedon etsiminen aiheuttaa aina kustannuksia. Kukaan ei tiedä tarkasti kuinka paljon organisaatioissa käytetään aikaa tiedon hankintaan. Se kuitenkin tiedetään, että tiedon hankinnan todelliset ja kuvitellut kustannukset johtavat usein tietokäyttäytymiseen, jota voidaan kutsua informaation välttämiseksi (Johnson ym. 1995, Jalonen 2010). Informaatiota vältetään monista eri syistä, mutta syitä yhdistävänä tekijänä on se, että tiedon hankinnan aiheuttamat kustannukset arvioidaan suuremmiksi kuin sen myötä syntyvä hyöty.
Vaikka informaation välttämisessä onkin yksilökohtaisia eroja, kukaan meistä ei ole sille täysin immuuni. Esimerkiksi vahvistusvinouma ja toivottavuusharha ohjaavat huomiotamme asioihin, jotka ovat meille joko entuudestaan tuttuja tai miellyttäviä (esim. Grant 2021). Etsimme ja myös luultavasti löydämme ennemmin informaatiota, joka vahvistaa käsityksiämme kuin informaatiota, joka kyseenalaistaa niitä.
Sen lisäksi, että kollegalta kysyminen vähentää tiedon hankinnan kustannuksia, se on myös kätevä keino altistaa itsensä tiedolle, jota ei välttämättä osannut edes kysyä.
