Adam Smith 10 minuutissa
Adam Smith (1723–1790) oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Smith jäi historiaan klassisen liberalismin edustajana. Miehen ajatukset eivät olleet uniikkeja, sillä mm. Anders Chydenius oli jo hieman Adamia aiemmin päätellyt, että kauppa ja erityisesti vapaakauppa on se, mikä kannattaa. Smith veti kuitenkin Anttia pidemmän korren erityisesti ajatustensa popularisoijana. Turhaan ei Smithiä kutsuttu taloustieteen Darwiniksi.
Smithin pääteokseksi muodostui vuonna 1776 ilmestynyt An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations. Teos käsittelee kansantalouden tuotantoa ja kansalaisten kulutusmahdollisuuksia. Teoksen ensimmäinen suomennos on Toivo T. Kailan käsialaa vuodelta 1933. Kailan urakka jäi kuitenkin kesken, sillä se kattoi vain “ensimmäisen niteen”. Smithin koko teoksen suomentamista jouduttiinkin odottamaan tovi, sillä Jaakko Kankaanpää sai työnsä Kansojen varallisuus - Tutkimus sen luonteesta ja syistä (WSOY) valmiiksi keväällä 2015.
Kansojen varallisuutta ei voi suositella iltalukemiseksi. Kirja on seikkaperäisyydessään ja yksityiskohdissaan ajoittain melko puuduttava. Koska kirjan tapahtumista on kulunut aikaa, kärryillä pysyminen edellyttää huomattavia tietoja 1700-luvun Euroopasta - sekä hallitsijasuvuista että arjen askareista. Muun muassa raha- ja painoyksiköt ja ammatit ovat monelle nykyihmiselle hepreaa. Lukijan on silti helppo yhtyä Sixten Korkmanin arvioon, että Smithin teos on yksi kaikkien aikojen tärkeimmistä taloutta käsittelevistä teoksista, sillä sen asettamat kysymykset ovat jokaisen yhteiskunnan kannalta ohittamattomia ja ajattomia. Talouden kasvu oli Smithin ajattelun kantavia voimia ja siksi todennäköistä onkin, että filosofi olisi ollut kova luu myös 2000-luvun globalisaatiokeskusteluissa. Skottina ja vapaakaupan kannattajana Smith olisi äänestänyt juhannuksen alla EU:ssa pysymisen puolesta.
Kansojen varallisuudessa on muhkeat 978 sivua. Jos et ehdi lukea koko kirjaa, ainakin baaritiskillä ja sukujuhlissa pääset hyvään alkuun myös viittaamalla oheen poimittuihin nostoihin. Analyyttisemmin Smithiä on käsitelty mm. Talouselämän opintopiirissä.
_________
Kansakunnan menestyminen riippuu osaamisesta ja ahkeruudesta. Työn määrä ei ole vakio, sillä työ luo uutta työtä.
Kaikki työn on arvokasta, mutta ei yhtä arvokasta. Smith ei palveluammatteja juuri arvostanut.
Ilveilijät Smith tuomitsi suorastaan hyödyttömiksi.
Vapaakaupan hyödyt ovat ylivertaiset protektionismiin verrattuna.
Näkymätön käsi tuottaa yhteistä hyvää.
Hyvä hallinto on kansakunnan menestymisen elinehto.
Ilman hyvää hallintoa, vallanpitäjien aika menee kaikenlaiseen suhmurointiin.
Tulospalkka tuottaa hyödyllistä ahkeruutta taulukkopalkkoja todennäköisemmin.
Valtio on huono omistaja ja usein myös huono velanmaksaja.
