Asiat voivat olla huonosti, mutta silti parempaan päin
Nostalgia eli menneen ikävöinti ja kaihomainen muistelu on inhimillistä. Tuskin lienee ihmistä, joka ei olisi joskus muistellut menneitä ja ajatellut asioiden olleen aiemmin jollakin mittarilla arvioituna paremmin. Nostalgiassa ei ole mitään pahaa, kunhan tiedostaa, että oma muisti on valikoiva. Muistamme menneisyydestämme monia yksittäisiä kokemuksia, mutta meillä on usein vaikeuksia asettaa niitä laajempaan asiayhteyteen.
Kun menneisyyteen kohdistuva hyvä muisto yhdistyy nykyhetkessä tapahtuvaan ja kielteiseltä tuntuvaan asiaan, on ymmärrettävää, että nykymeno arveluttaa. Media tuo kellon ympäri sodat, onnettomuudet ja tautiepidemiat kaikkien tietoisuuteen. Siksi ei olekaan ihme, että moni on huolissaan tulevaisuudesta.
Jos luopuu nostalgiasta, unohtaa omat kokemukset ja katsoo kehitystä tilastojen valossa, moni yllättyy, sillä lukujen valossa iso osa maailmasta menee koko ajan parempaan suuntaan: lapsi- ja tautikuolleisuus vähenevät, ihmisten elinikä pitenee ja aineellinen elintaso kasvaa. Lapset ovat enimmäkseen koulussa, eivät tehtaissa ja lähes kaikki yli 15-vuotiaat osaavat lukea. Naisten äänioikeus on normi, ei poikkeus.
Oheen on koottu Hans Roslingin kirjasta Factfulness (2018) 16 ikävää ja 16 myönteistä asiaa, joissa on tapahtunut huomattavaa edistymistä. Halutessasi löydät lisää faktaa Gapminder-sivustolta. Hans Roslingin esityksiä löytyy netistä paljon, tässä yksi.
Myönteinen kehitys ei tietenkään tarkoita, että maailma olisi lähimainkaan valmis. Esimerkiksi ilmastonmuutos on asia, jossa monet mittarit näyttävät huolestuttavaa kehitystä. Olennaista on kuitenkin oivaltaa, että asiat voivat olla huonosti, mutta silti parempaan päin. Yksi nykyajan paradokseja on, että median kautta ajastamme piirtyy väkivaltainen ja turvaton kuva, vaikka elämme tilastojen mukaan historian turvallisinta ja väkivallatonta ajanjaksoa.
16 ikävää asiaa, joita on aiempaa vähemmän
16 myönteistä asiaa, joita on aiempaa enemmän
