Ei ole yhdentekevää miten valtiolaivaa johdetaan
"Sillä joku haluaa, että johtajaksi maa saisi vielä tuon virkeän oriin. Ulkoministeri on meillä aivan verraton, katsoo yhtaikaa itään ja länteen. Mutta toipuuko maa, jos se pressaksi saa runonlausujan äänijänteen?" (Juice Leskinen, Mikä hätänä? 1986.)
Kanavan tuoreessa (2/2017) numerossa pohditaan valtion johtajuutta. Asialla ovat valtio-opin dosentti Seppo Tiihonen ja Sitran yliasiamies (KTT) Mikko Kosonen.
Tiihonen korostaa suomalaisen virkamiehistön ammattitaitoa. Virkamiesten tehtävänä on yleisen edun, valtioedun ja jatkuvuuden edustaminen sekä omaehtoinen aloitteellisuus. Tiihosen perusviestinä on, että valtiosihteerijärjestelmä merkitsee kaksipäistä johtajuutta, joka sotkee päätöksenteon. Tiihonen ei kiellä avustajien tarvetta, mutta näkee perusongelmaksi sen, että avustajajärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden kaupata vaikutusvaltaa. Tiihoselle virkamies edustaa jatkuvuutta ja ministeri (poliittisine) avustajineen muutosta.
Jatkuvuuden turvaaminen ja muutoskyvykkyyden tasapaino on tärkeää. Kosonen ei väheksy jatkuvuuden merkitystä, mutta peräänkuuluttaa muutosherkkyyttä. Kosonen näkee ongelmien juurisyynä johtamiskapasiteetin ja kompleksisen toimintaympäristön asettamien vaatimusten jatkuvasti kasvavan kuilun. Toimenpiteenä Kosonen ehdottaa valtioneuvoston kanslian johtamisresurssien kasvattamista.
Helsingin Sanomien juttu (5.3.17) Lääkelaitoksen siirrosta Helsinkiin Kuopioon on pelottava esimerkki, jollaisiin pienellä maalla ei ole varaa.
Jotain tarttis tehdä, ettei käy niin, että "maakravut ohjaavat valtiolaivaa" ja me kummastelemme "mikä lastia vaivaa".
