Jos tiedolla johtaminen on vastaus, mikä onkaan ongelma?
Tiedolla johtaminen tarkoittaa toiminnasta itsestään syntyvän tiedon (esim. tuotantokustannustieto) ja toimintaan vaikuttavan ulkoisen tiedon (esim. markkinakysyntä) yhdistämistä toimintatilanteessa (esim. resurssien allokointi) tavalla, joka vie organisaatiota haluttuun suuntaan (esim. kannattava kasvu). Tiedolla johtamisen perusidea oli kirkas jo Aristoteleelle (384–322 eaa.), jonka kerrotaan arvelleen, että se, joka tietää, mikä on tarpeellista ja pystyy sen toimittamaan, osaa johtaa niin taloa kuin valtiotakin.
Onko tiedolla johtaminen täsmälääke tietämättömyyteen? Kyllä ja ei. Tiedolla johtaminen on useimmissa tapauksissa turvallisempi valinta kuin ratkaisujen vetäminen hihasta. Lääkkeen tehon kannalta on kuitenkin olennaista ymmärtää (ja hyväksyä), että tietämättömyyttä on montaa sorttia. Etiologinen tarkastelu paljastaa neljänlaisia syitä tietämättömyyteen. Nämä ovat epävarmuus (uncertainty), monimutkaisuus (complexity), epäselvyys (ambiguity) ja monitulkintaisuus (equivocality).
Epävarmuus tarkoittaa tosiasioita koskevan informaation puutetta. Epävarmuus on kuilu, joka aukeaa ongelman ratkaisemisessa tarvittavan ja olemassa olevan informaation välille. Esimerkki epävarmuudesta: mitkä ovat eri tuotteiden läpimenoajat yrityksen eri tuotantolaitoksissa?
Monimutkaisuus syntyy asioiden ja ilmiöiden välisistä kytköksistä. Monimutkaisuudesta johtuen asioiden ja ilmiöiden kehityksen suuntaa ja voimakkuutta on vaikea tietää tarkasti. Esimerkki monimutkaisuudesta: miten tuotteen hinnan alentaminen 10 prosentilla vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja tuotteen markkinaosuuteen?
Epäselvyydellä tarkoitetaan ilmiön tulkintavaikeutta. Epäselvyys syntyy, kun tulkintaa edellyttävä ilmiö ei sovi tulkitsijansa maailmankuvaan. Kognitiiviset rajoitteet johtavat tilanteisiin, joissa saatavilla oleva informaatio ei käynnistä ilmiön mielekkääseen tulkintaan johtavaa prosessia. Esimerkki epäselvyydestä: Miten esineiden internet disruptoi toimialan liiketoimintamalleja?
Monitulkintaisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti tilannetta, jossa yhtä ja samaa ilmiötä katsotaan erilaisin linssein. Vaikka kukin tulkinta itsessään olisi yksiselitteinen ja looginen, yhtyessään toisten tulkintoihin lopputuloksena on tyypillisesti ristiriitainen ja toisiaan poissulkevia näkemyksiä sisältävä selitys käsillä olevalle ilmiölle. Esimerkki monitulkintaisuudesta: pitäisikö yrityksen strategiaa viedä suuntaan X, Y vai Z?
Tietämättömyyden eri ilmenemismuotojen erottamisessa ei ole kysymys hiustenhalkomisesta vaan hyödyllisestä oivalluksesta, joka auttaa myös tiedolla johtamisen käytäntöjen rakentamisessa. Ratkaisevaa on erilaisten tieto-ongelmien luonteen ymmärtäminen, sillä ilman sitä tiedolla johtaminen on vain oireiden hoitamista – ei perimmäisiin syihin tarttumista.
