Kaikki lähtee hyvästä ideasta, mutta se ei yksinään riitä
Idea tarkoittaa ajatusta, oivallusta tai päähänpistoa. Joskus ideoista syntyy keksintö eli uusi laite tai menetelmä. Keksinnön voi patentoida, jos se täyttää patenttilain 1 §:ssä esitetyt vaatimukset (esim. taiteellista luomusta tai tieteellistä teoriaa ei voi patentoida). Vain pienestä osasta patentoituja keksintöjä syntyy innovaatioita eli käyttöönotettuja ja hyödyllisiä uusia tuotteita, palveluja tai prosesseja.
Idean, keksinnön ja innovaation eroja voidaan hahmottaa oheisen kuvion avulla.
Eroista huolimatta selvää on, että idealla, keksinnöllä ja innovaatiolla on myös yhteytensä. Hyvästä ideasta on huonoa helpompaa työstää keksintö, joka kelpaa PHR:lle. Hyvä idea lisää myös todennäköisyyttä, että patentin kaupallistaminen innovaatioksi onnistuu. (Ks. lisää ideasta Jyrki Reunasen väitöskirjasta Idea taiteessa ja tuotekehityksessä, linkki).
TIME-lehti on jo vuosia laatinut listan vuoden parhaista keksinnöistä (vuoden 2017 lista numerossa Nov 27–Dec 4). Hesarin TEEMA on puolestaan kerännyt tuoreeseen numeroonsa sata suomalaista keksintöä. Maantieteellisen painotuksen ohella TEEMAan koottu lista eroaa TIME-lehden vastaavasta, sillä valtaosa suomalaisista keksinnöistä on jo markkinoilla hyviksi todettuja, kun taas TIMEssä on mukana keksintöjä, joiden menestymisestä ei ole vielä takeita. Molemmissa listoissa on mukana myös keksintöjä, joita ei voi patentoida, mutta jotka täyttävät innovaation kriteerit.
Ohessa subjektiivisesti koottu kokoelma, jossa mukana molempien lehtien listoista viisi mieleenpainuvinta keksintöä.
