Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 3

Olettakaamme, että yhdellä sorvilla voidaan valmistaa 100 kynttilänjalkaa tunnissa. Jos kahdella sorvilla kynttilänjalkoja syntyy samassa ajassa 200, kysymys on tuotannonsuunnittelun näkökulmasta lineaarisesta laskennasta, jossa ei ole juuri epävarmuustekijöitä. 1000 kynttilänjalkaa syntyy joko yhdellä sorvilla 10 tunnissa tai kahdella sorvilla viidessä tunnissa. Yksinkertaista.
 

Onko kynttilänjalkabisneksen kaltaisessa toiminnassa epälineaarisuutta? On, jos uskoo Barte de Langhen, Stefano Puntonin ja Richard Larrickin artikkelia Linear thinking in a nonlinear world (Harvard Business Review, May-June 2017). Artikkelissa havainnollistetaan lukuisten esimerkkien avulla, millaisiin ongelmiin joutuu, jos soveltaa lineaarista ajattelua epälineaarisiin ilmiöihin.
 

Kynttilänjalka-casessa epälineaarisuuden osoittaminen on helppoa, sillä siihen riittää, että ymmärtää liikevoiton syntyvän kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta, jotka ovat kynttilänjalan myyntihinta, myyty kappalemäärä sekä kynttilänjalan tuotantokustannukset (kiinteät ja muuttuvat). Oletetaan yhden kynttilänjalan myyntihinnaksi 5 euroa ja tuotantokustannuksiksi 1,5 euroa, jolloin voittoa kertyy yhdestä myydystä jalasta 3,5 euroa. Miten myyntihinnan alentaminen vaikuttaa voittoon? Jatketaan ajattelemalla, että 20 %:n alennus nostaa myyntimäärää 200 jalalla ja 40 %:n alennus peräti 800 jalalla. Ks. oheinen taulukko.

Intuitiivisesti ajatellen Kampanja B vaikuttaa Kampanja A:ta houkuttelevammalta, sillä tarkoittaahan se lähes myyntimäärän tuplaantumista. Kampanja A on kuitenkin kannattavampi vaihtoehto, joskin sekin on voiton näkökulmasta huonompi vaihtoehto kuin se, että alennusta ei annettaisi lainkaan. Ks. oheinen taulukko.

Kampanja B lisää kynttilänjalkojen menekkiä, mutta vähentää yrityksen voittoa yli 20 prosenttia. Saadakseen Kampanjan B:n alennusprosentilla 3500 euron voiton, yrityksen olisi myytävä 2333 kynttilänjalkaa. Ks. oheinen kuvio.

Todellisuudessa kynttilänjalkojen yksikkökohtaiset kustannukset laskisivat tuotantomäärän kasvaessa, koska kiinteät kustannukset voisi kohdentaa useammalle kynttilänjalalle. Monet muutkin asiat vaikuttaisivat, sillä talous on luultua monimutkaisempaa. Kysynnän ja tarjonnan lakikaan ei ole niin yksinkertainen kuin usein oletetaan. Esimerkin tehtävänä ei ole kertoa, mikä on järkevä toimintapa, vaan ainoastaan osoittaa, miten myyntihinnan laskeminen (tai nostaminen) vaikuttaa voittoon.

Epälineaarisuudesta on kysymys myös annuiteettiperustaisessa asuntolainassa, jonka takaisinmaksun ensimmäisinä vuosina tuntuu siltä, että lainapääoma ei vähene lainkaan. Kun aikaa kuluu ja sinnikkäästi maksaa, jossakin vaiheessa huomaa, että lainapääoma hupenee silmissä.
 

Huomattavasti monimutkaisempaa epälineaarisuutta edustaa yhdysvaltalaisen matemaatikon ja meteorologin Edward Lorenzin (1917-2008) tunnistama ilmiö. Lorenz osoitti, että sääennusteet ovat erityisen alkuarvoherkkiä. Lorenzin mukaan tulevan säätilan arvioinnissa pienikin epätarkkuus alkuarvoissa voi synnyttää ketjureaktioita, jotka muuttavat lopputuloksen pitkällä tähtäimellä kokonaan erilaiseksi. Ehkä perhosen siivenisku (butterfly effect) Brasiliassa voi aikaansaada tornadon Texasissa?

Luonnonsysteemien ohella myös ihmisten luomissa systeemeissä voi esiintyä perhosefektejä. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen lämpimästi Pekka Aulan väitöskirjaa Organisaation kaaos vai kaaoksen organisaatio? Dynaamisen organisaatioviestinnän teoria (1999) ja/tai sen pohjalta laadittua teosta Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen? (2000).

Sarjan ensimmäinen osa.
Sarjan toinen osa.