Kompleksisuusteoreettinen tulkinta sote-uudistukseen
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen tavoitteita ovat alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, laadukkaiden ja helposti saavutettavien palvelujen turvaaminen, tuottavuuden kehittäminen ja kustannusten hillintä, ammattimaisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen sekä väestön ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen.
Tavoitteista ei ole erimielisyyttä, mutta niiden toteuttaminen jakaa mielipiteitä. Joidenkin mukaan tuottavuus ja laatu paranevat, mitä enemmän palvelutuotantoa annetaan yritysten hoidettavaksi, kun taas toiset mielellään varoittavat yksityistämisen vaaroista, kuten eriarvoisuuden kasvamisesta ja veroeurojen siirtymisestä pääomasijoittajille. Sote-uudistuksella on myös poliittinen ulottuvuutensa. Poliittista vääntöä on aiheuttanut erityisesti se, että uudistus vaikuttaa kuntien, alueiden ja valtion suhteisiin pitkälle tulevaisuuteen. Sote-uudistusta on syystäkin luonnehdittu pirulliseksi.
Voisiko kompleksisuusajattelusta olla apua sote-uudistuksen hahmottamisessa? Ks. yksi tulkinta löytyy täältä.
