Lyhyet jäljet, mutta pitkä häntä
Sanonnan mukaan valheella on lyhyet jäljet. Voi olla, mutta sosiaalisessa mediassa valheella on pitkä häntä. Totta vai myytti?
MIT:n maineikkaan Media Labin tutkijat Soroush Vosoughi, Deb Roy ja Sinan Aral ottivat asiasta selvää tutkimalla uutistarinoiden leviämistä Twitterissä. Tutkimusaineisto koostui kaikkiaan noin 3 miljoonan ihmisen jakamasta 126 000 uutistarinasta vuosien 2006–2017 aikana. Aineistossa mukana olevat rapiat satatuhatta uutista oli luokiteltu niiden totuudenmukaisuuden perusteella todeksi (true) ja valheeksi (false) kuuden riippumattoman faktantarkistusorganisaation toimesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että valheelliset uutistarinat leviävät Twitterissä totuudenmukaisia tarinoita nopeammin. Valheilla on myös totuutta pidempi elinkaari ja ne tavoittavat suuremman ihmisjoukon. Ero valheen eduksi oli kaikissa uutiskategorioissa, mutta suurimmillaan se oli politiikkasisältöisissä uutistarinoissa. Boteilla ei ollut vaikutusta.
(Kuva: Colourbox)
Miksi valheet kiinnostavat totuutta enemmän?
Tutkimus osoitti yksiselitteisesti, että eroissa ei ollut kyse twiittaajiin liittyvistä (esim. aktiivisuus, seuraajamäärä tmv.) tekijöistä. Ennemminkin selittävänä tekijänä näyttäisi olevan twiitin uutuusaste (novelty). Tämä on linjassa monien tutkimuksen kanssa, joissa on osoitettu, että ihmiset ovat persoja uusille asioille (esim. Itti & Baldi 2009, Berger & Milkman 2010, Aral & Van Alstyne 2011). Kysymys on inhimillisestä tarpeesta olla perillä asioista ensimmäisten joukossa. Mitä ajankohtaisemmalta uutinen vaikuttaa, sen arvokkaammaksi se mielletään.
Tutkimuksessa selvisi myös, että totuudenmukaiset ja valheelliset uutistarinat synnyttivät ihmisissä erilaisia tunnetiloja. Siinä missä totuudenmukaiset uutiset ruokkivat surua, toiveikkuutta, iloa ja luottamusta, valheet aiheuttivat useimmin ihmetystä ja inhoa.
Po. tutkimuksen aineisto koostui twiiteistä, mutta luultavaa on, että samanlaista valheellisuusvinoumaa esiintyy myös muissa some-kanavissa. Kun tähän yhdistetään se, että some-kanavien merkitys ihmisten tiedonhankinnassa on kasvanut (esim. Suomessa 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä liki kolmannes pitää somea tärkeimpänä uutislähteenään, Statista 2018), ollaan vaarallisilla vesillä.
Valhe on ollut tehokas manipuloinnin väline politiikassa läpi ihmiskunnan historian. Somessa ei ole perinteisiä portinvartijoita ja siksi valheellisen informaation jakaminen on helpompaa kuin aiemminkin.
Science-lehdessä julkaistu tutkimus The spread of true and false news online löytyy maksumuurin takaa täältä.
