Maailmassa on virhe, joka tuottaa (onnekkaita) sattumia
Innovaatiotutkijat puhuvat mielellään serendipiteetistä. Serendipiteetille ei ole luontevaa suomennosta, mutta käsitteen sisältöä voidaan kuvata sanaparilla ’onnekas sattuma’. Kysymys ei ole vahingoista, sillä onnekkaat sattumat ovat aina sitkeän työn ulosta. Sattuma suosii vain valmistautunutta!
Onnekkaita sattumia syntyy, kun fiksut ihmiset löytävät jotain muuta kuin alun perin etsivät. Esimerkiksi Kolumbuksella oli tuhti annos serendipiteettiä. Genovalainen tutkimusmatkailija lähti Intiaan, mutta löysi Amerikan. Muutamaa sataa vuotta myöhemmin skotlantilaisella Sir Alexander Flemingillä kävi mäihä. Tarinan mukaan Alexin silmästä oli pudonnut kyynel bakteeriviljelmään. Tapahtuma askarrutti Alexia ja sai tämän lopulta oivaltamaan, että kyynel sisältää ainetta, jolla on kyky tuhota bakteereja aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoa elimistölle. Tie Penicillium-homesienen tunnistamiseen ja penisilliinin kehittämiseen oli tämän jälkeen auki.
Onnekkaat sattumat ovat yleisimpiä kuin äkkiseltään ajattelisi. Ne ovat muuttaneet ihmiskunnan historiaa ja antaneet uusille sukupolville paremmat elinolosuhteet. Aina kaikki ei ole mennyt putkeen vaan joskus sattumat ovat synnyttäneet epätoivottua kehitystä.
Sattumista kiinnostuneille voi lämpimästi suositella Daniel Rydénin teosta Maailmassa on virhe, jossa esitellään 101 historiallista kömmähdystä ja niiden seuraukset. Kaikki sattumat eivät ole onnekkaita, mutta monet ovat vaikka sisällysluettelo antaisi toisin ymmärtääkin.
