Mitä silmä ei näe, sitä ei usein myöskään mieli voi käsittää
Ihminen on ajattelunsa vanki. Näemme, mitä näemme, emme välttämättä sitä, mitä on. Psykologiassa ilmiötä kutsutaan kognitiiviseksi vinoumaksi.
Vinoumalla on monia ilmenemismuotoja, alla joitakin.
Ensivaikutelman ratkaiseva vaikutus – Over-Relying on First Thoughts
Taipumus säilyttää pysyvä tila – The Status Quo Trap: Keeping on Keeping On
Valitulla tiellä pysyminen – The Sunk Cost Trap: Protecting Earlier Choices
Sitä näkee, mitä katsoo – The Confirmation Trap: Seeing What You Want to See
Informaation epätäydellisyydestä kumpuavat ennakkoluulot – The Incomplete Information Trap: Review Your Assumptions
“Muillakin on” –syndrooma – The Conformity Trap: Everybody Else Is Doing It
Perusteeton itseluottamus – The Illusion of Control Trap: Shooting in the Dark
Muisti toimii pätkittäin – The Recall Trap: Not All Memories Are Created Equal
Ks. lisää esim. täältä
Vinouma ilmenee yksilötasolla, mutta sillä on kollektiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahtamista on selitetty vinoumalla. Nokian tapauksessa vinouma esti näkemästä, mitä kilpailijat – erityisesti Apple – tekivät (ks. esim. Jukka Ruukin pääkirjoitus Tiede-lehdestä, 10/2018).
Ihmismielen vinoumat ovat vahvoja, mutta joskus mieli on myös voimakas tavalla, jota ei vielä ymmärretä. Ohessa poiminta TIME-lehden (September 3–10, 2018) jutusta, jossa kerrotaan, miten lumelääkevaikutus (placebo) ei rajoitu yksinomaan tilanteisiin, joissa potilaalle EI KERROTA saako hän lääkettä vai lumetta vaan myös tilanteisiin, joissa hänelle KERROTAAN, että pilleri ei sisällä lääketieteen tunnistamaa vaikuttavaa ainetta.
