Miten koronasta puhutaan somessa?
Auttaja, huolestuja, selviytyjä, riidanhaastaja, laajentaja… Rakennan yhdessä Jussi Kokkolan kanssa artikkelissamme "Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa" yhdeksän puhujapositiota, joilla keskusteluun osallistutaan. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2020.
Ohessa artikkelimme pintapuolinen läpivalaisu Lauri Haapasen johdattelemana. Artikkeli löytyy täältä.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme liittyy sosiaalisen median kasvaneeseen rooliin mielipiteiden julkiseksi tekemisessä ja ylipäänsä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Koronapandemian hillitsemiseksi tehdyt päätökset muuttivat arkemme lyhyessä ajassa, ja tämä näkyi myös somessa. Vanhusten lisäksi erityistä huolta kannettiin lasten asemasta. Annamme artikkelissamme ’äänen’ lasten ja lapsiperheiden kokemuksille.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Sosiaalisen median keskustelut ovat usein jäsentymättömiä, asiat eskaloituvat ennakoimattomasti ja mielipiteet polarisoituvat jyrkästi. Tarjoamme artikkelissa ’puhujaposition’ avulla tavan jäsentää kirjavissa keskusteluissa käsiteltyjä puheenaiheita sekä niissä esitettyjä argumentteja ja retorisia keinoja.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Sosiaalisessa mediassa luodut merkityksenannot ja kollektiiviset tulkinnat eivät jää sosiaaliseen mediaan vaan heijastuvat monin eri tavoin muualle yhteiskuntaan. Somessa puidaan perinteisessä mediassa käsiteltyjä asioita, ja vastaavasti some-keskustelut ruokkivat esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluja. Puhujapositioiden avulla voidaan paljastaa osa tästä merkitysten kierron dynamiikasta.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Artikkeli sopii kaikille somesta kiinnostuneilla viestinnäntutkijoille ja -opiskelijoille. Uskomme, että artikkelista on hyötyä myös markkinointiviestintää työkseen tekeville asiantuntijoille, sillä puhujaposition käsitettä voidaan soveltaa esimerkiksi asiakasviestinnän kehittämisessä.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Olemme tutkineet somea erilaisista näkökulmista aiemminkin (esim. negatiivisten tunteiden leviämistä somessa). Tässä tutkimuksessa olimme kiinnostuneita sekä itse aiheesta että ’systemaattisen’ menetelmän kehittämisestä.
