Oma nahka pelissä
Theresa Maylla on ollut kova vuosi. Brexitiä vastustaneella pääministerillä on ollut epäkiitollinen tehtävä neuvotella sopimusta, joka täyttää sekä "kansan tahdon" että Britannian talouselämän tarpeet.
May puolusti Britannian ja EU:n jäsenmaan kanssa laadittua raakasopimusta keskiviikkona hallituksensa viisituntiseksi venähtäneessä kokouksessa ja seuraavana päivänä parlamentin alahuoneessa. Sopimuksen hyväksyminen on vielä epävarmaa, mutta yhdyn mielelläni Hesarin Annamari Sipilän (17.11.18) arvioon, jonka mukaan Maylta ei ainakaan sisua puutu. Mayn esiintyminen torstain tiedotustilaisuudessa Downing Streetillä käy paitsi retoriikan oppitunnista myös esimerkiksi poliittisesta johtajuudesta, jossa katsotaan omaa napaa kauemmaksi. Voi olla, että May kaatuu konservatiivien sisäisessä taistelussa, mutta mielestäni May on jo osoittanut, että myös 2010-luvun poliitikolla voi olla sananmukaisesti oma nahkansa pelissä.
Nassim Nicholas Talebin mukaan tämä ei ole poliitikoille (eikä kaikille muillekaan ammattikunnille) kovin yleistä. Alla ote miehen uusimmasta teoksesta Skin in the Game - Hidden Asymmetries in Daily Life. Teoksesta on ilmestynyt myös Kimmo Pietiläisen suomennos Oma nahka pelissä.
