Onko yritys 'kone' vai 'elävä systeemi'?
Brittiläinen taloustieteilijä ja Nobel-palkittu Ronald Coase (1910–2013) tunnetaan erityisesti artikkelistaan The Nature of the Firm (1937), jossa Coase tarjoaa uskottavan selityksen yritysten olemassaololle. Coasen argumentti voidaan jakaa kahteen toisiinsa liittyvään oivallukseen: 1) vaikka itsensä työllistävien (self-employed) ammattilaisten keskinäisiin sopimuksiin perustuvat markkinat olisivatkin hintamekanismin kautta tehokkaita kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa, 2) kysymys ei ole optimaalisesta ratkaisusta, sillä yhteensovittamiseen liittyy monia transaktiokustannuksia, jotka synnyttävät pirstoutuneiden markkinaosapuolten välille kitkaa ja nostavat tarpeettomasti tuotteiden ja palvelujen hintaa. Yritys (firm) oli Coaselle looginen ratkaisu, jonka avulla valtaosa näistä transaktiokustannuksista voidaan eliminoida.
Yrityksen perustehtävä resurssien kokoajana on edelleen olemassa, mutta miten yrityksiä pitäisi johtaa. Onko yritys ’kone’, jonka voi tarvittaessa korjata vai jatkuvassa muutoksessa oleva ’elävä systeemi’, joka hylkii kaikkea, johon se ei ole sisäisesti valmis?
Hesarin Jaakko Lyytinen esittelee lehden Viikon lopuksi -palstalla (17.12.17) miljardööri Ray Dalion perustaman Bridgewaterin hienomekaaniseksi koneeksi.
Hollantilainen hoiva-alan yritys Buurtzorg edustaa toista ääripäätä, sillä yrityksen ydinajatuksena on itseorganisoituminen ja hoitajien vapaus tehdä työnsä haluamallaan tavalla. Voit tutustua Buurtzorgin toimintaan esimerkiksi Frank Martelan blogikirjoituksen avulla.
Merkillepantavaa on, että molemmat sekä Bridgewater että Buurtzorg ovat taloudellisesti menestyviä yrityksiä.
Jos yritysmetaforat kiinnostavat, suosittelen lämpimästi Gareth Morganin teosta Images of Organization.
Kannattaa pitää mielessä myös Marjatta Maulan kirja Organizations as Learning Systems: "Living Composition" as an Enabling Infrastructure.
Ronald Coasen klassikkoartikkeli löytyy puolestaan täältä.
