Rokotteisiin suhtautumisesta

Salaliittoteoreetikot ja hopeavesiin uskovat muodostavat yhden ryhmän, johon kuuluvien päitä ei hevillä käännetä. Kun usko on riittävän vahva, sitä ei murra vahvinkaan näyttö. Rokotteisiin varauksellisesti suhtautuvissa on melko iso joukko tavallisia kansalaisia, jotka pohtivat rokotteiden turvallisuutta tarjolla olevan informaation valossa. Koronapandemiassa rokoteinformaatiota on tarjolla paljon ja se on kirjavaa. Informaation kirjavuus ja informaation tulkintaa vääristävät kognitiiviset vinoumat ovat huono yhdistelmä. Luultavaa siksi onkin, että yksi rokote-epäileväisyyttä aiheuttavista asioista on ’negatiivisen informaation diagnostisuus’. Negatiivinen informaatio kiinnittää huomiomme, koska se kertoo positiivista informaatiota enemmän kohteestaan. Se, että ’tuote’ ei toimi, kuten pitäisi, on informatiivisempaa kuin se, että tuote toimii. Esimerkiksi yksi anafylaktinen sokkitapaus kertoo valitettavan monelle enemmän kuin miljoonaa onnistunutta rokoteoperaatiosta. Soppa on valmis, kun tähän yhdistetään uutislogiikka eli se, että vasta kielteinen asia on uutinen.