Sosiaalinen innovaatio - mitä, missä ja miten?
Sosiaalinen innovaatio on muiden innovaatioiden tapaan positiivisesti latautunut käsite. Laajasti ymmärrettynä sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan keksintöä ja sen toimeenpanoa, joka vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joiden tyydyttämisessä perinteiset markkinamekanismit syystä taikka toisesta epäonnistuvat.
Kirjallisuudesta voidaan kuitenkin tunnistaa myös joitakin varsin yleisesti hyväksyttyjä sosiaalisen innovaation ominaispiirteitä. Ensinnäkin sosiaalisen innovaation taustalla on sosiaalinen tarve, jonka ratkaiseminen ei kuulu selkeästi tunnistettavalle julkisen sektorin toimijalle tai jonka ratkaisemista ei pidetä mahdollisena markkinaehtoisesti. Sosiaalisen innovaation tarve kertoo yhteiskunnallisten instituutioiden epäkohdista. Toiseksi sosiaalisessa innovaatiossa on kysymys lopputuloksen ohella prosessista. ”Ylhäältä alaspäin” suunnatun prosessin sijaan sosiaaliset innovaatiot syntyvät ”alhaalta ylöspäin”. Rationaalisen ja lineaarisen suunnitteluprosessin sijaan voidaankin puhua sosiaalisten innovaatioiden ilmaantumisesta. Kolmanneksi sosiaaliset innovaatiot ovat luonteeltaan systeemisiä. Kysymys on uudistuksista, joissa useista toimijoista muodostuva kokonaisuus löytää uuden tavan toimia. Sosiaalisille innovaatioille on tyypillistä, että niiden avulla pyritään ratkaisemaan ongelmia, jotka edellyttävät yhteiskunnallisten osajärjestelmien yhteispeliä.
Tästä linkistä löydät Public Money & Management -lehden erikoisnumeron, jossa on kymmenkunta sosiaalisia innovaatioita eri näkökulmasta tarkastelevaa artikkelia.
