Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ehkä ole rikki, mutta kaipaa silti korjaamista
Voiko valtio päättää ketkä menestyvät ja ketkä eivät?
Todennäköisesti ei. Politiikkapäätöksillä on silti merkitystä. Professori Markku Sotarauta pohtii blogissaan suomalaisen innovaatiojärjestelmän suhdetta talouskehitykseen. Selvää on, että politiikkapäätösten ja yksittäisten toimialojen (saati yritysten) menestymisen välisen kausaalisen yhteyden osoittaminen on vaikeaa. Se voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, että Suomi ajautui 1990-luvun alussa lamaan maana, jolla ei ollut mainittavaa ICT-klusteria, mutta oli laman hellittäessä kansakunta, jonka ICT-vetoista nousua ihmeteltiin maailman laatulehdissä. Valtaosa Suomen talouskasvusta selittyy luonnollisesti Nokialla ja sen ympärille muodostuneella ekosysteemillä. Tästä huolimatta ei pidä kuitenkaan väheksyä 80- ja 90-luvuilla tehtyjä päätöksiä, jotka tekivät mahdolliseksi sen, että matkapuhelinbisnes sai alkunsa ja kehittyi juuri Suomessa. Edistyksellinen telelainsäädäntö ja alan kehittymistä tukeva tutkimus- ja koulutustoiminta loivat pohjan Nokian menestymiselle. Siksi on hyvä muistaa, että myös tässä ajassa tehdään ratkaisuja, jotka joko avaavat tai sulkevat ovia.
