Syntyvyyden lasku on pirullinen ongelma
Syntyvyyden lasku on kiistaton tosiasia, mutta syyt sen taustalla jakavat mielipiteitä. Yhdet osoittavat epäonnistunutta perhepolitiikkaa, toiset kokevat, että syynä on kiivastahtiseksi ja epävarmaksi muuttunut työelämä. Ilmastonmuutos aiheuttaa monissa ahdistusta tavalla, joka saa heidät epäilemään lastenteon eettis–moraalista oikeutusta. On myös arveltu, että sukupolvet ovat muuttuneet aiempaa itsekkäämmiksi. Professori Heikki Hiilamo toteaa osuvasti Helsingin Sanomissa (23.2.20), että ”keskusteluun osallistuvat kaikki, jotka haluavat saada oman asiansa esille. Syntyvyys on kiinnostava ongelma.”
Syiden lisäksi alenevan syntyvyyden seurauksista kiistellään. Yhden tulkinnan mukaan kyse on sukupolvien välisen yhteiskuntasopimuksen irtisanomisesta, joka johtaa väistämättä eläkejärjestelmän rapautumiseen. Työn tarjonnan ja talouskasvun yhteyttä korostavat tahot painottavat, että ikärakenteen vinoutuminen heikentää talouskasvua. Toisille työikäisen väestön väheneminen on tilapäinen ongelma, jota voidaan helpottaa aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla.
Syntyvyyden lasku on paitsi kiinnostava myös pirullinen ongelma (wicked problem). Se on sitä, koska ongelman juurisyytä on mahdotonta määritellä tyhjentävästi siten, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä – puhumattakaan siitä, että ongelman kanssa tekemisissä olevat tahot olisivat yksimielisiä ongelman ratkaisemisen keinoista.
Jos haluat tietää enemmän, miten pirullisten ongelmien kanssa kannattaa menetellä ja mitä johtaminen on yhä kompleksisemmaksi käyväksi maailmassa, niin tule Tiedekulma Fönsteriin (Yliopistonkatu 4, Helsinki) maanantaina 23.3.2020 klo 17:00. Ks. tarkemmat tiedot alta.
Kirjaesittely tästä linkistä.
Hyvä johdanto teemaan löytyy myös Kuntaliiton julkaisusta Tulevaisuus tehdään kompleksisessa maailmassa.
