Toimii teoriassa
Hyvä. Mutta voiko teoria olla kiinnostava?
Kyllä, jos uskoo fenomenologisen sosiologian parissa elämäntyönsä tehnyttä Murray S. Davisia (1940–2007). Murray määrittelee vuonna 1971 julkaistussa artikkelissaan That’s Interesting! kiinnostavan teorian teoriaksi, joka kyseenalaistaa kohdeyleisönsä perususkomukset jostakin ilmiöstä. Vastaavalla logiikalla teoria oli Murraylle epäkiinnostava, jos se vahvisti kohdeyleisönsä perususkomuksia.
Murray esittää 12 kohdan listan mielenkiintoisen teorian elementeistä. Ollakseen mielenkiintoinen yksittäiselle teorialle riittää se, että se haastaa kohdeyleisönsä perususkomukset yhdellä ulottuvuudella.
1. Järjestys
Mikä näyttää epäjärjestykseltä onkin tosiasiassa järjestäytynyttä. Ja päinvastoin.
2. Koostumus
Mikä näyttää koostuvan heterogeenisistä osista onkin tosiasiassa yksi kokonaisuus. Ja päinvastoin.
3. Taso
Mikä näyttää yksittäiseltä ilmiöltä onkin todellisuudessa holistinen ilmiö. Ja päinvastoin.
4. Yleisyys
Mikä näyttää erityiseltä ilmiöltä onkin yleinen ilmiö. Ja päinvastoin.
5. Pysyvyys
Mikä näyttää stabiililta ilmiöltä onkin dynaaminen ilmiö. Ja päinvastoin.
6. Toiminta
Mikä näyttää tehottomalta ja epätarkoituksenmukaiselta toiminnalta onkin tehokasta ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Ja päinvastoin.
7. Arviointi
Mikä näyttää haitalliselta ja ei-toivottavalta ilmiöltä onkin hyödyllinen ja toivottava ilmiö. Ja päinvastoin.
8. Suhteet
Mikä näyttää irralliselta ilmiöltä onkin kytkeytynyt ilmiö. Ja päinvastoin.
9. Yhteiselo
Mikä näyttää vaativan toisen ilmiön olemassaoloa voikin esiintyä yksinään. Ja päinvastoin.
10. Yhteisvaihtelu
Mikä näyttää positiiviselta korrelaatiolta onkin todellisuudessa negatiivinen korrelaatio. Ja päinvastoin.
11. Vastakohtaisuus
Identtiseksi arvioidut ja samaan suuntaan vaikuttavat ilmiöt ovatkin todellisuudessa vastakkaisia. Ja päinvastoin.
12. Kausaalisuus
Riippumattomaksi muuttujaksi arvioitu ilmiö onkin todellisuudessa riippuva tai selitettävä muutuja. Ja päinvastoin.
