Urheilu ei ole aaltopahvibisnestä
Aaltopahvibisneksessä liikkuu rahaa osapuilleen saman verran kuin urheilussa. Harva kuitenkaan fanittaa aaltopahveja ja on valmis katsomaan niiden valmistumista livenä tai television välityksellä. Tiettävästi maailmassa ei myöskään valita vuoden aaltopahvintekijää. Aaltopahvinvalmistajien välille ei ole kehittynyt maaotteluperinteitä. Aaltopahviuskollisuus harvemmin periytyy isältä pojalle. Aaltopahvinvalmistajan edesottamuksia ei seurata somessa, eikä niille ole pyhitetty lehdistä omia sivuja. Aaltopahvinvalmistajille ei soiteta kansallishymnejä, eikä uusia markkinoita voittavia myyntitiimejä oteta vastaan hävittäjien kera.
Jos urheilun taloudellinen merkitys on aaltopahvien kokoluokkaa, miksi se kiinnostaa ihmisiä?
Urheilu viihdyttää, tarjoaa onnistumisen kokemuksia, antaa samaistumisen kohteita ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Urheilun merkityksen tiivistäminen siinä kulkeviin rahavirtoihin on hyödyllistä, mutta ei auta ymmärtämään urheilun arvoa, sillä urheilun arvo syntyy kerroksittain.
.png)
(Idea aaltopahvien ja urheilun vertailusta: Freakonomics, How Sport Became Us)
[Päivitys 22.12.2018]
Aaltopahvibisneskään ei ole entisellään. Ohessa juttu Helsingin Sanomista 22.12.2018.
