Institutionalizing Democratic Innovations (STRONG)
Toteutus: 12/2024–11/2027 (optio vuoteen 2030)
Rahoitus: Suomen Akatemia (STN)
Hankekumppanit: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Voidaanko demokraattisen järjestelmän resilienssiä parantaa kriisiaikoja silmällä pitäen? STRONG-konsortio tutkii, voivatko demokraattiset innovaatiot, kuten kansalaispaneelit, lisätä sekä inkluusiota että kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään, sen instituutioihin, toimijoihin ja päätöksiin. Yhteistyössä useiden eri hallinnon tasoilla toimivien kumppaneiden kanssa hanke toteuttaa demokraattisia innovaatioita ja tutkii niiden vaikutuksia osallistujille, poliitikoille ja väestölle laajemmin.
Resilience of Complex Legal Systems in Sustainability Transformation (RELIEF)
Toteutus: 10/2023–9/2026 (optio vuoteen 2029)
Rahoitus: Suomen Akatemia (STN)
Hankekumppanit: Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto & SYKE
Hankkeessa tutkitaan tieteidenvälisesti oikeusjärjestelmän roolia ja vaikutuksia oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteutumisessa. Kestävyysmurroksella viitataan erityisesti kunnianhimoisten ilmasto-, luonto- ja ympäristöntilatavoitteiden saavuttamiseen 2020-luvun aikana, mutta niin, että oikeusjärjestelmän keskeiset arvot – ja tätä kautta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus – turvataan. Tällaisia arvoja ovat muun muassa demokraattinen päätöksenteko, toimivallanjako eri julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä yhteiskunnassa sekä kilpaillut markkinat. Hankkeen tutkimus kiinnittyy läheisesti valtionhallinnon valmistelemiin lainsäädäntö- ja strategiahankkeisiin sekä edelläkävijäyritysten ja -yhteisöjen strategioiden päivittämiseen. Hankkeessa selvennetään julkisen vallan ja yksityisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia kestävyysmurroksessa ja tuotetaan menetelmällinen työkalupakki oikeudellisen sääntelyn ja eri toimijoiden roolien ja vaikutusten arvioimiseksi.
Safeguarding Welfare in Times of Pandemics: Towards Collaborative Governance of Syndemics (WELGO)
Toteutus: 9/2021–12/2024
Rahoitus: Suomen Akatemia
Hankekumppanit: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Demos Research Institute
Parhaatkaan hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät politiikkatoimenpiteet ja palvelut eivät tuota hyvinvointia, ellei niitä kyetä ylläpitämään kriisitilanteissa. Hyvinvoinnin turvaaminen pandemioiden kaltaisten nopeasti leviävien terveyskriisien olosuhteissa vaatii sosiaalisesti ja poliittisesti kestävää kriisinhallintaa. WELGO-hanke kerää yhteen Covid-19-pandemian opetukset sekä kehittää niiden pohjalta pitkäjänteisiä oppimispolkuja kohti kestävää pandemioiden hallintaa Suomessa. Tulevaisuuden terveyskriisit ymmärretään hankkeessa useiden sosiaalisten ja terveysongelmien yhdessä muodostamiksi syndemioiksi, joiden hallinta vaatii kykyä ymmärtää kriisiolosuhteiden ja niiden hallinnan edellytyksiä. WELGO kehittää, levittää ja vakiinnuttaa yhteiskunnallisia oppimispolkuja, jotka lisäävät ymmärrystä syndemioiden luonteesta, kykyjä kehittää terveyskriisien hallintaa tietoisesti sekä uutta yhteistyöosaamista ja toimintakykyä ketterään ja sopeutuvaan kriisienhallintaan. Lue lisää...
Twitterissä: @WELGO_fi #WelgoSTN
Vaasan yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen tutkimusyhteistyö
Toteutus: 1/2023–12/2024
Rahoitus: KELA
Hankekumppanit: Vaasan yliopisto & KELA
Hankkeessa pureudutaan Kelan palvelukonsepteihin sekä niiden mahdollisuuksiin toimia palveluperustaisesti sekä yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Tutkimus paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön, sen käytänteisiin sekä kansalaisten rooliin palvelunkäyttäjinä ja asiakkaina, mutta myös kehittämiseen vaikuttavina osallistujina. Lisäksi tutkimuksessa keskeinen kiinnostuksen kohde on palvelun käyttäjien palveluista saama käyttöarvo, jota lähestytään tarkastelemalla palveluiden sujuvuutta sekä Kelan että hyvinvointialueiden näkökulmista. Tutkimuksellisesti hanke ammentaa palveluperustaisen toimintalogiikan ajatuksesta, jossa keskiössä ovat palvelun käyttäjien tarpeet. Palveluperustaisuuden avulla hankkeessa pyritään paitsi tukemaan käytännön kehittämistyötä myös kasvattamaan aiheeseen liittyvää tutkimuksellista ymmärrystä käytännöstä ammentavan empiirisen tiedon avulla.
Leveämmät hartiat vai syvempiä kuiluja? Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet perusopetuksen oppilashuollossa
Toteutus: 10/2022–12/2024
Rahoitus: Työsuojelurahasto
Hankekumppanit: Vaasan yliopisto ja Turun yliopisto
Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sote-palvelujen järjestämisestä. Monet hyvinvointiin liittyvät tehtävät jäävät kuitenkin kuntien vastuulle. Hyvinvointialueilla haetaan tiiviimpää yhteistyötä ammattilaisten välille, mutta vaarana on, että samalla syntyy uusia kuiluja. Tutkimuksessa tunnistetaan moniammatillisen yhteistyön onnistumistekijät perusopetuksen oppilashuollossa, tuotetaan moniammatillisen yhteistyön käytäntösuosituksia ja Moniammatillisuusbarometri-arviointityökalu.
Julkisen hallinnon systeeminen ohjaus – strategia 2.0?
Toteutus: 3/2023–3/2024
Rahoitus: VN TEAS
Hankekumppanit: Frisky & Anjoy
Suomalainen julkinen hallinto ja yhteiskunta on perinteisesti saanut kansainvälistä tunnustusta toimivuudestaan lukuisissa eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi digitalisaation, yhteiskunnallisen vakauden ja riittävien sosiaalisten turvaverkostojen järjestämisen saralla. Kuitenkin suomalaiseen yhteiskuntaan ja julkiseen hallintoon kohdistuvat haasteet edellyttävät jatkuvaa uudistumista, kuten myös uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Nämä haasteet ovat yhä enenevässä määrin entistä kompleksisisempiä, globaaleja ja keskinäisriippuvaisia (mm. taloudelliset, demografiset ja ympäristölliset) ja niiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa ja systeemisempää lähestymistapaa, jotta hallinnonalojen siiloutumisesta aiheutuvat esteet kyettäisiin ylittämään. Tunnistettujen haasteiden ja pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti valtiovarainministeriö yhdessä Kuntaliiton kanssa valmisteli vuosina 2019–2020 ensimmäisen yhteisen strategian julkiselle hallinnolle ja palveluille. Yhteisiä julkisen hallinnon strategioita on ollut aiemminkin, mutta ne ovat olleet fokukseen rajatumpia, kuten esimerkiksi vuonna 2012 julkaistu julkisen hallinnon ICT-strategia. Koska yhtenä strategian funktiona oli koota kattavasti yhteen kaikki julkisen hallinnon sektorit ja tasot, niin tietopohjaisuuden lisäksi sen valmisteluprosessi perustui olennaisesti kattaviin ja monipuolisiin osallistamismenetelmiin. Tehdyn työn yhtenä tuloksena syntyi Julkisen hallinnon strategia, jonka osana annettiin palvelulupaus yhteiskunnalle: “Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa." Hanke arvioi Julkisen hallinnon strategian merkittävyyttä sekä tuottaa tietoa sen onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Hankkeen tuottamaa tietoa tarvitaan julkisen hallinnon uudistamisen tilan seuraamista sekä uudistuksen liikkeen ylläpitämisen ja paremman kohdentumisen vuoksi. Hanke auttaa viitoittamaan tietä kohti Julkisen hallinnon strategiaa 2.0.
Information Resilience in a Wicked Environment (IRWIN)
Toteutus: 8/2020-11/2023
Rahoitus: Suomen Akatemia
Tutkimuskonsortio: Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu
IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. Lisäksi kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi. Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista. Laurea-ammattikorkeakoulun osio keskittyy siihen miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu. Maanpuolustuskorkeakoulu puolestaan tutkii hankkeessa disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa. Lue lisää...
Twitterissä: @Irwinproject1 #Irwinproject
Some pelastaa – Sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa
Toteutus: 8/2022-8/2023
Rahoitus: VN TEAS
Tutkimuskonsortio: Vaasan yliopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto
Sosiaalisen ja perinteisen median muodostama tiivistahtinen mediaekosysteemi asettaa viranomaisviestinnälleuusia vaatimuksia. Luotettavaa tietoa on kyettävä muodostamaan ja jakamaan aikaisempaa nopeammin. Erityisesti kriisi- ja onnettomuustilanteissa kansalaisten tiedontarve kasvaa. Erityisen haastavaa on toiminta tilanteissa, joissa puutteellista ja virheellistä tietoa jaetaan tahattomasti (misinformaatio), tarkoituksella (disinformaatio) tai kun oikeaa tietoa levitetään haitallisessa tarkoituksessa (malinformaatio). Lue lisää...
Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ja Vaasan yliopiston tutkimusyhteistyö
Toteutus: 1/2021-12/2025
Rahoitus: Pohjanmaan hyvinvointialue ja Vaasan yliopisto
Tutkimusyhteistyötä toteutetaan eri tavoin. Yhtenä keskeisenä yhteistoiminnan muotona on realistinen arviointi. Realistisessa arvioinnissa tavoiteltu muutos nähdään oppimisprosessina, jossa eri toimijoiden asiantuntemus johtaa ymmärryksen lisääntymiseen ja toiminnan parantamiseen. Arvioinnin vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne jo itsessään tukevat kuntayhtymän johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien rakentamista. Muutosprosessia edistetään kehittämällä kompleksisuusjohtamista tukevia työkaluja. Kompleksisuusjohtamisessa korostetaan systeemistä ymmärrystä ja selviytymistä uusissa tilanteissa. Lisäksi yhteistyön muotona toimivat kulloinkin ajankohtaisiin kysymyksiin pureutuvat deliberatiiviset työpajat. Dialogiin ja rakentavaan erimielisyyteen kannustavissa työpajoissa voidaan käsitellä esimerkiksi kuntayhtymän toimintakulttuurin haasteita sekä palvelujen käyttäjien odotuksia ja vaatimuksia.
Muutoskyvykäs yritys
Toteutus: 9/2021-8/2023
Rahoitus: ESR
Hankekonsortio: Vaasan yliopisto, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ry
Hankkeessa vahvistetaan yritysten ja yrittäjien muutosjoustavuutta eli resilienssiä. Hankkeessa tuotetaan yrityksille ja yrittäjille/mikroyrittäjille käytännönläheinen ja tutkimusperustainen muutosjoustavuutta mittaava itsearviointityökalu sekä vahvistetaan yritysten henkilöstön osaamista toimia muutosjoustavasti. Lue lisää...
Huoltovarmuuskeskuksen arviointi
Toteutus: 11/2020-4/2021
Rahoitus: Työ- ja elinkeinoministeriö
Tutkimuskonsortio: Vaasan yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu
Hankkeessa tuotetaan kattavaan analyysiin perustuva näkemys Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta, johtamisesta ja toiminnan vaikuttavuudesta kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässä sekä esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia näiden kehittämiseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon koronapandemian esiin tuomat haasteet Huoltovarmuuskeskuksen toiminnalle. Arviointi tarkastelee myös laajemmin Suomen huoltovarmuuden tilannetta ja suorituskykyä pitäen kuitenkin keskeisenä näkökulmanaan Huoltovarmuuskeskuksen roolia suomalaisen huoltovarmuuden turvaamisen kokonaisuudessa. Arviointiraportti
OHJAUS2020 - Valtionohjaus 2020-luvulla
Toteutus: 2/2020-4/2021
Rahoitus: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimuskonsortio: MDI, Demos Helsinki, Vaasan yliopisto ja Frisky & Anjoy.
Valtion ohjausjärjestelmät ovat jatkuvassa muutoksessa ja Suomessa kokonaisvaltaista tarkastelua valtion ohjauksen nykytilasta ja haasteista yhteiskunnan ja hallinnon toimintatapojen muutoksessa ei ole viime aikoina tehty. Yksittäisten ja selkeästi rajautuvien asiakokonaisuuksien sijaan ohjauksessa ollaan tekemisissä hallinnonalojen rajat ylittävien ilmiöiden kanssa. Systeemistä muutosta ei saada aikaiseksi sektoreittain rakentuvien toimintatapojen kautta ja vain perinteisen säädös- ja resurssiohjauksen keinoin. Yhteenkietoutuneiden ja kompleksisten politiikkakysymysten haltuunotto ja niiden ohjaaminen vaatii kokonaisvaltaista näkemystä sekä erilaisia ohjauskeinoja ja niiden yhdistelmiä. Tämän hankkeen tiedon tarve liittyy edellä kuvattuun lähtökohtaan, jossa ensinnäkin tilattavan tutkimustyöllä on tarve hahmottaa valtion ohjauksen kokonaiskuva ja analysoida ohjauksen haasteita 2020-luvulla. Toiseksi on tarpeen tuottaa tietoa ohjauksen uusimmista kansainvälisistä trendeistä ja hakea yhteiskehittämällä innovatiivisia uusia näkökulmia ja ratkaisuja ohjauspolitiikkaan Suomessa. Hankkeen politiikkasuositukset ja julkaisut
CoSIE - Co-creating Service Innovations in Europe
Toteutus: 12/2017-11/2020
Rahoitus: EU:n komissio, Horisontti2020-ohjelma
Tutkimuskumppaneina kymmenkunta eurooppalaista korkeakoulua
Kansallisena kumppanina Suomen Kuntaliitto
Twitterissä: #CoSIE2020
CoSIE-hankkeessa etsitään julkisen sektorin kehittämistyöhön uusia ideoita ja muotoillaan asiakaslähtöisiä palveluja. Hanke lähtee siitä oletuksesta, että digitalisaatiota voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin palvelutarpeiden tunnistamisessa, palvelujen muotoilussa sekä kansalaisten osallistamisessa. Tavoitteena on parantaa julkisen sektorin uudistumiskykyä sekä vauhdittaa asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämistä. Yhteiskehittäminen (co-creation) tarjoaa lupaavan viitekehyksen sekä käytännössä toimiviksi osoittautuneita menetelmiä ja työkaluja palvelujen uudistamiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Tarpeiden tunnistamisessa testataan uusia avoimen datan ja sosiaalisen median mahdollistamia ratkaisuja. (lue lisää…)
DEEVA - Using Data and Experiences in Novel Ecosystem Value Co-Creation
Toteutus: 11/2016-4/2019
Rahoitus: Business Finland, yritykset, tutkimusorganisaatiot
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, University of Exeter, University of Bath, Universita della Calabria, St. Petersburg Polytechnic University, Uclan, Karlstadt University ja 20 suomalaista yritystä
Twitterissä: #Deevareseach
DEEVA-tutkimushankkeessa hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia luoda datasta arvoa ja kehittää syvälliseen asiakaskokemuksen ymmärtämiseen perustuvia uusia, asiakasohjautuvia palvelutuotteita sekä arvon yhteisluontia tukevia menetelmiä. Hankkeessa etsitään vastausta tutkimuskysymykseen: millaisia datan, tunteiden ja kokemusten yhdistäviä arvonluonnin tapoja, ilmenemismuotoja ja konteksteja digitalisaatio mahdollistaa? Hanke toteutetaan yhdessä laajan ja monipuolisen yritysverkoston kanssa; hankkeeseen osallistuu yhteensä 20 yritystä, edustaen erikokoisia yrityksiä ja useaa eri toimialaa, ml. energia‐, media‐, pankki‐, ICT‐, kiinteistö‐, kauppa‐ ja palveluala. Monialainen yritysverkosto tukee yhteisoppimista ja uusien oivallusten saavuttamista. Hankkeen monitieteinen toteuttajatiimi koostuu kolmesta kotimaisesta korkeakoulusta ‐ Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu ‐ sekä kuudesta kansainvälisestä yhteistyökorkeakoulusta. Hankkeessa syntyy eri kohderyhmille suunnattujen julkaisujen lisäksi asiakaskokemuksen mittareita ja tunnedatan reaaliaikaisia analyysityökaluja ja sovelluksia, joiden tuottama tieto saadaan osaksi yritysten arkipäivästä toimintaa tukemaan mm. monikanavaisen palveluympäristön hallintaa, uudenlaisten palvelutuotteiden syntymistä sekä yhteisluontiin perustuvien ekosysteemien kehittämistä.
VaCoSBE - Value Co-Creation in the Future eSportsBiz Ecosystem
Toteutus: 8/2018-12/2018
Rahoitus: Business Finland
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, VTT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Twitterissä: #VaCoSBE
E-urheilu eli tietokoneiden välityksellä tapahtuva kilpapelaaminen on nopeimmin kasvava urheilun harrastamisen ja seuraamisen muoto. E-urheilu synnyttää ympärilleen monikerroksellisen ekosysteemin, jossa avautuu lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille kasvuhakuisille yrityksille. Kuten usein, myös tässä ekosysteemissä nopeimmat ja ketterimmät yritykset löytävät houkuttelevimmat lokerot. Ekosysteemi tarjoaa alustan radikaalien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiselle. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää liiketoiminnan laajentamisessa uusille markkinoille. Digitalisaatio muokkaa uusiksi myös perinteistä urheilua. Kehitys tuottaa hybridisyyttä eli monenlaisia kahden tai useamman erilaisen asian yhdistelmiä. Value Co-creation in the Future eSportsBizEcosystem –hanke (VaCoSBE) on rakennettu tämän hybridisyyden ymmärtämiseksi sekä siihen kytkeytyvän potentiaalin muuttamiseksi uudeksi liiketoiminnaksi. Hankkeessa tuotettu ymmärrys läikkyy laajalle yhteiskuntaan ja mahdollistaa aivan uusien e-urheilua hyödyntävien konseptien ja liiketoimintamallien luomisen. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ajanjaksolla 8/2018-12/2018 rakennetaan Business Finlandin Co-creation-rahoituksella yritysten kehitysprojektien ja rinnakkaisen tieteellisesti kunnianhimoisen tutkimushankkeen Co-innovation-hanke (3/2019-2/2021).
InnoSI – Innovative Social Investments: Strengthening Communities in Europe
Toteutus: 5/2015-10/2017
Rahoitus: EU:n komissio, Horisontti2020-ohjelma
Hankekumppanina 10 eurooppalaista korkeakoulua
Tiedon levittäjäkumppanina Suomen Kuntaliitto
Twitterissä: #innosi ja @INNOSI_H2020
Monitieteellisessä InnoSI-tutkimushankkeessa etsitään, arvioidaan ja vertaillaan paikallisia ja alueellisia sosiaalisia investointeja ja lisätään päätöksentekijöiden tietämystä sosiaalisista investoinneista ja niiden mahdollisuuksista hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa. Tämä on tarpeen, sillä sosiaalisen investoinnin suhteen eurooppalaiset yhteiskunnat etenevät eri tahdissa. Toisin kuin valtaosassa sosiaalisen investoinnin tutkimuksia, jotka on toteutettu kansallisella tasolla, InnoSI-hankkeessa pääpaino on alue- ja paikallistasolla tapahtuvassa sosiaalisessa innovoinnissa. (lue lisää…)
Arvoa urheilusta
Toteutus: 1/2015-12/2017
Rahoitus: Tekes, yritykset, tutkimusorganisaatiot
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Hankekumppaneina noin 20 yritystä ja urheilun kansallista lajiliittoa
Twitterissä: #arvoaurheilusta
Arvoa urheilusta -hankkeessa tuotetaan uutta ymmärrystä sekä uusia arvonluonnin konsepteja, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää urheilun erityispiirteitä ja urheilun edustamia arvoja liiketoimintansa kehittämisessä erityisesti seuraavilla osa-alueilla 1) johtajuuden relationaalisuuden tunnistaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, 2) asiakaskokemusten parantaminen ja yrityksen brändiarvon kasvattaminen sekä 3) yhteiskuntavastuullisuuden kehittäminen ja monikulttuurisuuden johtaminen. (lue lisää…)
Kolme avausta uuteen arvonluontiin
Toteutus: 1/2015-12/2017
Rahoitus: Tekes, yritykset, tutkimusorganisaatiot
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Hankekumppaneina noin 15 yritystä
Twitterissä: #earvo
Hanke tuo esiin eri toimialoilta rohkeita uuden arvon avauksia, joiden avulla liiketoimintaa voidaan edistää. Erilaisten toimialojen vertailu tuottaa tietoa myös muille toimialoille esimerkkeinä siitä, mitä ajatuksellisia esteitä toisilla toimialoilla on ylitettävänä uutta runsaampaa arvoa tavoiteltaessa. Hankkeessa myös lisätään ymmärrystä ja luodaan keinoja siihen, miten rohkeus astua uuteen maastoon ja vieraalle maaperälle saadaan läikkymään yritysten kesken. (lue lisää…)
VUPI - Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin
Toteutus: 1/2016-5/2018
Rahoitus: Euroopan maaseuden kehittämisen maatalousrahasto / Leader / Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit
Hankekumppaneina kymmenkunta varsinaissuomalaisten urheiluseuraa.
Twitterissä: #vupihanke
Hankkeessa 1) edistetään urheiluseurojen elinvoimaisuutta lisäämällä niiden markkinointi-, myynti- ja strategiaosaamista, 2) kehitetään urheiluseurojen toimintaa rakentamalla uusia toimintamalleja julkisen hallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, 3) tuetaan urheiluseurojen roolia alueellisen sosiaalisen pääoman vahvistamisessa ja alueellisen identiteetin rakentamisessa sekä 4) levitetään hankkeessa syntynyttä tietoa ja toimintamalleja alueen urheiluseuroihin, kolmannen sektorin organisaatioihin ja yrityksiin. (lue lisää...)
Kevyesti kasvuun
Toteutus: 1/2017-1/2019
Rahoitus: ESR / Hämeen ELY-keskus
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankekumppaneita noin 40 pk-yritystä
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea teknologian haltuunotossa tai uudistumista toimintatavoissaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan osallistujien eri sukupuolten mahdolliset erilaiset kehittämisen tai oppimisen tarpeet. Hankkeen välillisenä tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamissta, kehittää organisaation oppimista ja arvontuotantoa sekä säilyttää nykyiset työpaikat. Pidemmän aikavälin tavoitteena on juurruttaa yritysten normaaliin toimintatapaan Startup-ajattelun nopeat ideoinnit ja kokeilut, oman toiminnan jatkuva analysointi työn tekemisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. (lue lisää...).
NEMO - Business Value from Negative Emotions
Toteutus: 1/2014-3/2016
Tutkimuskonsortio: Turun ammattikorkeakoulu, Tekes, yritykset ja tutkimusorganisaatiot
Hankekumppaneina: Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä kymmenkunta suomalaista yritystä.
Twitterissä: #nemohanke
NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä? Hankkeen tuloksena syntyy uutta ymmärrystä ja käytännöllisiä välineitä negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden liiketoimintapotentiaalin realisoimiseksi. Hanke edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuottamalla niiden käyttöön välineitä, joiden avulla ne voivat hyödyntää näitä tunteita. Hanke kohdistuu yhteiskunnallisesti merkittävään ilmiöön, jonka parempi ymmärtäminen on välttämätöntä yhä aineettomammaksi käyvässä palvelutaloudessa. Aineettomien arvoelementtien merkityksen kasvu vaatii uudenlaista ajattelua, sillä oletettavasti arvonluonti perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän siihen, miten yrityksen sisäisissä ja ulkoisissa vuorovaikutussuhteissa syntyvä informaatio jalostetaan tiedoksi ja edelleen toiminnaksi, jossa huomioidaan myös ihmisten kokemat negatiiviset ja ristiriitaiset tunteet. Hanke pohjautuu kompleksisuusajattelun, tietojohtamisen, aineettoman pääoman johtamisen, käyttäjälähtöisen ja avoimen innovoinnin, palvelutieteen, teknologiavälitteisen viestinnän sekä tunteiden psykologian, tunteiden sosiologian ja kuluttajakäyttäytymisen tunnetilojen tutkimushaaroihin tuottaen näistä näkökulmista uutta, poikkitieteellistä ymmärrystä negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden liiketoimintapotentiaalista. (lue lisää...)